Tutkimuslupien hallinta

Ratkaisumenetelmät ja vaikeudet sanallisissa tehtävissä, joiden aiheena on yhden muuttujan lineaariset yhtälöt

Matematiikan sanallisiin yhtälönmuodostus- ja yhtälönratkaisutehtäviin liittyen on tehty tutkimusta eri näkökulmilla ja painotuksilla eri puolilla maailmaa. Oman didaktisen gradututkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin oppilaiden ratkaisut vastaavat erilaisia teoreettisia ratkaisumalleja, millaisia vaikeuksia oppilailla on tehtävien ratkaisemisessa ja miten nämä vaikeudet liittyvät edellä mainittuihin teoreettisiin ratkaisumalleihin. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerätään 8. luokan oppilailta niin kirjallisesti kuin haastatteluin.

Tutkimuksessa selvitän, miten yhdeksäsluokkalaiset saavat tietoa heitä kiinnostavasta kirjallisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, saavatko yhdeksäsluokkalaiset mielestään tarpeeksi tietoa heitä kiinnostavista kirjoista, mitä kautta he saavat tietoa ja lukisivatko he enemmän, jos saisivat enemmän kirjasuosituksia.

Tutkimuksessa tutkin, miten yhdeksäsluokkalaiset saavat tietoa heitä kiinnostavasta kirjallisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, saavatko yhdeksäsluokkalaiset mielestään tarpeeksi tietoa heitä kiinnostavista kirjoista, mitä kautta he saavat tietoa ja lukisivatko he enemmän, jos saisivat enemmän kirjasuosituksia.

Kahdeksasluokkalaisten suomi toisena kielenä -opiskelijoiden suhtautuminen suomen kielen opiskeluun

Tutkin kahdeksasluokkalaisten suomi toisena kielenä -opiskelijoiden suhtautumista suomen kielen opiskeluun. Selvitän kyselytutkimuksessa, kuinka haastavaksi oppilaat kokevat suomen kielen opiskelun ja kuinka motivoituneita oppilaat ovat suomen kielen opiskelua kohtaan. Lisäksi selvitän, miten oppilaat omin sanoin kuvailevat suomen kielen opiskelua. Selvitän kyselylomakkeeseen saamieni vastausten perusteella, mikä yhteys osaamistasolla on suomen kielen haastavuuden ja oppilaiden motivoituneisuuden kanssa.

Draamakasvatuksen käyttö opetuksessa sekä sen positiiviset vaikutukset oppilaan minäpystyvyyteen ja itsetuntoon.

Draamakasvatus on pedagoginen menetelmä, jossa hyödynnetään draaman keinoja oppimisen ja ilmaisun tukena. Se yhdistää toiminnallisia, luovia ja kokemuksellisia menetelmiä, kuten roolileikkejä, improvisaatiota ja tarinankerrontaa. Draamakasvatuksen tavoitteena on auttaa, oppilaita kehittämään esimerkiksi itseilmaisua, empatiakykyä, yhteistyötaitoja ja kriittistä sekä aktiivista ajattelua. Draamakasvatusta käytetään kouluissa vaihtelevin määrin, ja sitä voidaan soveltaa moniin oppiaineisiin. Sen tavoitteena ei ole ensisijaisesti tuottaa esityksiä, vaan keskittyä prosessiin ja oppimiseen draaman kautta. Draamakasvatusta ei valitettavasti ole vielä nimetty erilliseksi taitoaineeksi opetussuunnitelmassa, mutta se esiintyy opetussuunnitelmassa integroituna muihin oppiaineisiin. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 5.–6.-luokkalaiset oppilaat ja tutkimuksen tietoja kerättiin heiltä nimettömästi sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake piti sisällään erilaisia kysymyksiä liittyen draamakasvatuksen käyttöön opetuksessa sekä siitä aiheutuviin tuntemuksiin. Tutkimus toteutettiin kevään 2025 aikana.

Pohdin ainedidaktiikan tutkielmassani lukiolaisten lyriikan käsitteiden hallintaa sekä sitä, miten he perustelevat tulkintojaan. Aineistonani käytän äidinkielen ja kirjallisuuden kurssilla tehtyjä lukutaidon kokeen vastauksia.

Tutkimus käsittelee fysiikan opiskelun apuvälineitä. Tutkimus koskee erityisesti lukiolaisia, jotka ovat valinneet luonnontieteitä kuten fysiikkaa. Lukiolaiset alkavat jo muodostaa opiskelurutiineita, ja tiedostavat jollain tapaa, minkälainen opetus heille sopii. Tutkitaan lisää erityisesti mielipidemittauksella. Tutkimus hyödyttää opettajia opetuksen painottamisessa. Onko opetus enemmän teoreettista, vai voivat oppilaat löytää teoriakirjallisuutta ja tuntien painotus fokusoitua ilmiön havaitsemiseen demonstraatioiden ja simulaatioiden avulla luokkahuoneessa.

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa lukiolaisten asenteita englannin kielen aksentteja kohtaan sekä selvittää, minkälaisia tavoitteita he asettavat omalle englannin kielen ääntämiselleen. Tutkimus tehdään osana aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvaa Tutkiva ainedidaktiikka –kurssia.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella anonyymisti toteutettavan kyselyn perusteella lukiossa opiskelevien asenteita englannin kielen käytöön reaaliaineiden opetuksessa. Tavoitteena myös selvittää, vaikuttaa englannin kielen käyttö jatko-opiskeluun liittyviin suunnitelmiin ja reaaliaineen kiinnostavuuteen. Tieteellinen tutkimus on aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvaa kurssia (Tutkiva Ainedidaktiikka, KE00AL06) varten.

Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, miten yläkoululaiset suhtautuvat valinnaisiin kieliin, miksi yläkoululaiset opiskelevat saksan kieltä, mitä asenteita heillä on saksan kielen opiskelua kohtaan ja mikä motivoi heitä saksan kielen opiskelussa. Vertailemme myös sitä, miten motivaatio muuttuu yläasteen aikana luokilla 7–9. Olemme käyneet paljon keskustelua vieraiden kielten asemasta sekä suosion laskusta harjoittelun aikana ja haluamme tietää, miten oppilaat itse näkevät asian ja tutkia, miksi valinnaiskieliä valitaan tai vaihtoehtoisesti kartetaan. Tietenkin taustalla on myös halu tukea valinnaiskielien asemaa koulumaailmassa esimerkiksi motivoimalla oppilaita ja muuttamalla mahdollisia negatiivisia asenteita sekä ylipäätään kouluttautumalla kunnolliseksi opettajaksi.

Miten yläkoulun ja lukion oppilaat ja opiskelijat ymmärtävät historian opetuksessa käytettäviä käsitteitä

Teemme aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvalla Tutkiva ainedidaktiikka -kurssilla tutkielman, jossa tutkitaan yläkoulun ja lukion oppilaiden ja opiskelijoiden historian opetuksessa käytettävien käsitteiden ymmärtämistä kyselytutkimuksen avulla.

Tutkimme pro gradu -tutkielmassamme lasten näkemyksiä omasta toimijuudestaan luonnon hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteenamme on ymmärtää, miten lapset kokevat toimintansa vaikutukset luontoon sekä mitkä tekijät vahvistavat heidän kokemustaan siitä, että heidän teoillaan on merkitystä. Uskomme, että tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia ympäristökasvatukseen, sen arviointiin ja kehittämiseen, ja avaa samalla mahdollisuuksia lasten toimijuuden tukemiseen.

Epäsäännöllisesti koulua käyvien yläkoululaisten opetuksen järjestäminen ja tukeminen

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää kuntien erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä epäsäännöllisesti koulua käyvien oppilaiden opetuksen järjestämisessä. Toisena tavoitteena on saada tietoa siitä, miten tukitoimien toimivuutta mitataan eri kunnissa ja onko tukitoimista saatu merkittäviä hyötyjä oppilaiden koulunkäynnin kannalta. Tuloksia on tarkoitus vertailla Sitouttava kouluyhteistyö -hankkeen lopuksi julkaistuihin kansallisiin suuntaviivoihin, jotka ovat esillä “Yhteisellä Koulutiellä” -käsikirjassa. Tarkoitus on saada tietoa siitä, ovatko tukitoimet ja poissaolojen seuranta kansallisten suuntaviivojen mukaisia.

Eri kielten asemat S2-oppilaiden elämässä JA S2-oppilaiden kielenvalintojen tukevat motivaatiot

Aiomme pro-gradu -tutkielmassamme tutkia S2-oppilaiden itseilmoittamia kielivalintoja koulussa ja arjessa. Miten he käyttävät eri kieliä? Minkälainen asema kielillään on? Mikä motivoi heitä käyttämään tiettyjä kieliä? Haastattelemme koulun S2-oppilaita ja pyrimme valaisemaan valintojaan ja näkemyksiään koulun ja maan kielellisistä käytänteistä. Aineistoa käytetään myös suomi toisena ja vieraana kielenä -sivuaineen tutkimustietoa suomen oppimisesta -kurssille. Tällä kurssilla keskityn etenkin S2-oppilaitten kielivalintoihin liittyviin motivaatioihin.

Horizon Europe -rahoitteisen Critical ChangeLab -projektin tavoitteena on kehittää osallistavaa lähestymistapaa hyödyntävä demokratiapedagogiikan malli, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria tarkastelemaan kriittisesti jännitteitä jokapäiväisissä suhteissaan (esimerkiksi huoli ilmastonmuutoksesta tai sosiaaliset kysymykset, jotka liittyvät verkkokiusaamiseen ja vihapuheeseen sosiaalisessa mediassa) ja rohkaista heitä visioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Oulun yliopiston Tieto- ja Sähkötekniikan tiedekunnan INTERACT-tutkimusyksikön tutkija kehittävät ja testaavat tätä demokratiapedagogiikan mallia yhdessä lukiolaisten ja heidän opettajansa kanssa.

Tarkoituksena olisi tutkia nopean kokeellisen työn ja nettikyselyn avulla kokeellisen työskentelyn aloittamiseen liittyviä vaiheita ja hankaluuksia. Työ on linssien ja peilien avulla laservalon siirtämiseen liittyvä nopea työ.

Tässä pro gradu -tutkimuksessa kartoitetaan lukion opettajien valmiuksia kohdata psyykkisesti oireileva opiskelija sekä näihin valmiuksiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan opettajien havaintoja psyykkisen oireilun yleisyydestä opiskelijoiden keskuudessa sekä opettajien omia kokemuksia omasta jaksamisesta suhteessa opiskelijoiden psyykkiseen oireiluun.

Clinical Evaluation of Language Fundamentals, 5th edition, Suomalainen standardointitutkimus

CELF-5 -testi (Clinical Evaluation of Language Fundamentals, 5th edition) on puheterapeuttien käyttöön tarkoitettu, kattava kielellisten toimintojen ja kielen kehityksen arviointimenetelmä 5–18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Testin suomalaista versiota varten kerätään vertailuaineisto, johon kutsutaan noin 900 lasta ja nuorta.

Oulun normaalikoulun lukion abiturienttien sopeutuminen yliopistomaailman keskelle

Tutkimuksemme tavoite on selvittää Normaalikoulun lukion abiturienttien sopeutumista yliopiston tiloihin. Tutkimuskysymyksemme ovat: Kuinka abiturientit ovat sosialisoituneet yliopiston tapoihin ja millaista apua he ovat tähän prosessiin saaneet? Miten abiturientit käyttävät tiloja? Kokevatko abiturientit olevansa osa yliopistoyhteisöä vai sen ulkopuolella?

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata nuorten parissa työskentelevien yläkoulun ja lukion opettajien digihyvinvointiosaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on saada uutta tietoa opettajien digihyvinvointiosaamisen edistämiseen ja perus- ja täydennyskoulutusten kehittämiseen. Tutkimusasetelmana on poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerätään sähköisellä kyselyllä käyttäen aiemmin kehitettyä DigiWellComp-mittaria, joka sisältää taustatietokysymyksiä ja 44 itsearviointiväittämää kolmella osa-alueella: 1) digihyvinvointi ja digimedian käyttö, 3) ongelmallinen digimedian käyttö ja sen hyvinvointivaikutukset sekä 3) digihyvinvoinnin tukeminen. Aineisto analysoidaan tilastollisin menetelmin. Tulokset raportoidaan artikkelimuotoisena pro gradu –tutkielmana. Tutkimuksen ajankohta on maaliskuu 2024 – lokakuu 2024.

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani toimijuutta oppilaiden tekemien piirroksien ja kirjoitusten avulla. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston kerääminen on integroitu oppitunneilla tapahtuvaksi toimminnaksi eli tutkimukseen osallistutaan koulupäivän sisällä. Tutkimuksen aineisto koostuu oppituntien aikana tehdyistä kuvista ja teksteistä, jotka käsittelevät oppilaalle tärkeää ja merkityksellistä paikkaa. Tutkimuksen osallistuminen on vapaaehtoista

Tavoitteena on selvittää kieltenopettajien kokemuksia erilaisista oppimisympäristöissä, etenkin luokkatiloissa. Eri kouluissa on erilaisia käytäntöjä esimerkiksi siitä, millaisissa tiloissa kieltenopetus järjestetään. Joissakin kouluissa opetustilat ovat monikäyttöisiä, jolloin yhdessä tilassa opetetaan monia eri aineita, kun taas joissakin kouluissa kieltenopetukseen on varattu erilliset ns. kieliluokat. Aineenopettajat ovat oman alansa ainedidaktiikan asiantuntijoita, ja heillä on käytännön kokemusta kentältä ja koulun arjesta. Näin ollen, opettajia tulisi kuulla keskustelussa oppimisympäristöjen toimivuudesta sekä kehittää opetusympäristöjä vastaamaan opettajien ja oppilaiden tarvetta. Tässä tutkimuksessa vertailemme kahden eri pohjoispohjanmaalaisen lukion vieraiden kielten opettajien kokemuksia ja mielipiteitä erilaisista oppimisympäristöistä.

Lukiolaisten kokemuksia oppimispäiväkirjasta äidinkielen ja kirjallisuuden opetusmenetelmänä

Selvitän lukiolaisten kokemuksia siitä, kuinka hyödylliseksi he kokevat lukupäiväkirjan oppimisen menetelmänä Oulun normaalikoulun lukion opintojaksolla ÄI2-3. Kurssin arvioitaviin suorituksiin kuuluu kaunokirjallisen teoksen lukeminen sekä teoksesta käytävä kirjallisuuskeskustelu pienryhmissä. Oppimispäiväkirja toimii tukena kirjallisuuskeskusteluihin valmistautumisessa ja tukee strategista lukemista: tarkkaavaisuuden suuntaamista, aiemman tiedon aktivoimista sekä yhteenvetojen tekemistä. Strateginen lukeminen puolestaan edistää luetun ymmärtämistä. Tutkimus antaa tietoa lukupäiväkirjan hyödyllisyydestä opetus- ja opiskelumenetelmänä nimenomaan opiskelijoiden näkökulmasta. Omien lukukokemusten raportoinnista on tutkitusti hyötyä ainakin suomen opettamisessa toisena kielenä, nimenomaan sanaston oppimisessa (esim. Uusitalo 2020). Lukupäiväkirja yhdessä kirjallisuuskeskustelujen kanssa saattaa olla myös hyödyllinen väline kirjallisuuden käsittelyyn myös suomea äidinkielenään puhuville.

Oppilaiden muistiinpanojen tekemisen vaikutus oppimissuorituksiin peruskoulun 7-9 luokilla ja lukiossa

Tutkimuksessa selvitetään, onko peruskoulun yläluokkien oppilaiden ja lukio-opiskelijoiden muistiinpanojen tekemisellä opetustilanteissa vaikutusta heidän oppimissuorituksiinsa Selvitämme myös onko muistiinpanojen tekotavalla, laadulla tai muistiinpanojen kertaamisella erityistä vaikutusta.

Oppilaiden käsitys maantiedon ainesisällöistä peruskoulun vuosiluokilla 7–9

Tutkimme oppilaiden käsityksiä maantiedon ainesisällöistä eli esimerkiksi sitä, mitkä aiheet oppilaat liittävät maantietoon. Tutkimme myös, onko kaikki maantiedon osa-alueet edustettuina oppilaiden käsityksissä maantiedosta. Selvitämme, onko eri vuosiluokkien käsityksissä eroja, ja pohdimme mistä mahdolliset erot voisivat johtua, jos niitä tulee esiin. Tutkimuskohteina on yksittäiset ryhmät jokaiselta vuosiluokalta 7-9.

Lukiolaisten kokemuksia oppimispäiväkirjasta äidinkielen ja kirjallisuuden opetusmenetelmänä

Selvitän anonyyminä sähköisenä kyselynä lukiolaisten kokemuksia siitä, kuinka hyödylliseksi he kokevat lukupäiväkirjan opetusmenetelmänä ja oppimisen tukena eräällä lukiokurssilla. Kurssin arvioitaviin suorituksiin kuuluu ryhmissä käytävä kirjallisuuskeskustelu romaanin pohjalta. Suomalaisten nuorten lukutaidon taso ja lukuinnokkuus ovat PISA-tulosten mukaan laskeneet aiemmalta tasoltaan. Lukupäiväkirja ohjaa opiskelijoita strategiseen lukemiseen, joka tukee luetun ymmärtämistä. Omien lukukokemusten jäsentäminen ja niistä keskustelu auttavat paitsi luetun ymmärtämisessä, myös saattavat auttaa lukuinnon nostamisessa.

Teemme aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvalla Tutkiva ainedidaktiikka -kurssilla tutkielman, jossa tutkimme 7.-luokkalaisten käsityksiä tietokirjallisuudesta. Tutkimme myös, miten oppilaiden käsitykset muuttuvat kurssin aikana, jolla he tutustuvat tietokirjallisuuteen.

Linguistic alignment in EFL continuation task / Kielellinen imitoiminen vieraskielisessä ennakointitehtävässä

Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan miten yläasteikäiset englannin kielen opiskelijat imitoivat kirjoitustehtävässä käytetyn lähdetekstin kieltä ja rakenteita. Tutkimuksessa opiskelijat suorittavat englanninkieliseen novelliin perustuvan kirjoitustehtävän, jossa heidän tulee kirjoittaa novellin ensimmäiselle osiolle jatko, joka muodostaa juonellisesti eheän kertomuksen. Tehtävän tekeminen kuvataan kuvakaappauksella, jotta voidaan analysoida tarkemmin eri kirjoitusprosessin vaiheita. Kirjoitustehtävästä noin viikon kuluttua pidetään osallistujien kanssa haastattelut, joissa heiltä kysytään kysymyksiä kirjoitustehtävän tekoon ja kielelliseen imitoimiseen liittyen. Tutkimustulosten perusteella voidaan antaa pedagogisesti ja eettisesti kestävämpiä tapoja hyödyntää lähdetekstiä vieraskielen oppimisen välineenä.

Tutkimuksen tarkoituksena on ottaa selvää, miten kiinnostus saksan ja ranskan kielen opiskeluun ilmenee lukiossa, ja miten kiinnostusta näiden kielten opiskeluun voisi lisätä. Tutkimus toteutetaan osana tutkivan ainedidaktiikan kurssia.

Tutkimus on osa Ainedidaktiikka-kurssia. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, miten opettajat voivat hyödyntää oppilaiden vapaa-ajan digitaalisia resursseja osaksi opetusta. Keräämme tietoa siitä, mitä resursseja 9. luokkalaiset oppilaat käyttävät kielten oppimisprosessiensa tukena kotona ja miten he kokevat hyötyvänsä niistä. Tutkimus toteutetaan sähköisenä kyselynä.

Pro gradu tutkielmassani on tarkoitus tarkastella kolmosluokkalaisten kokemaa kieliahdistusta (foreign language anxiety) englannin kielen opiskelussa. Tutkimuksessa haluan selvittää, kokevatko kolmosluokkalaiset kieliahdistusta englannin kielen opiskelussa, millaisissa tilanteissa ahdistusta ilmenee ja vaikuttaako kieliahdistus englannin kielen oppimiseen tai käyttöön. Tutkimuksessa pyrin myös selvittämään miten oppilaat kokevat ja arvioivat oman kielitaitonsa ja onko sillä vaikutusta oppilaan kokemaan kieliahdistukseen. Kyseessä on monimenetelmällinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on tarkoitus kerätä kyselyn ja haastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Lukiolaisten käyttämät menetelmät ja virheet niiden käytössä toisen asteen yhtälöön liittyvissä tehtävissä

Tutkimus toteutetaan osana Oulun yliopiston Tutkiva ainedidaktiikka -kurssia. Tarkoituksena on tutkia, mitä menetelmiä pitkää matematiikkaa opiskelevat 1. vuoden lukiolaiset käyttävät toisen asteen yhtälöön liittyvien tehtävien ratkaisemisessa ja mitä virheitä menetelmien käyttöön liittyy. Kyseessä on teoriasidonnainen kvalitatiivinen tutkimus

Kokeilussa on Markus Mäenpään (2016) biologian opetukseen soveltama yksilöllisen oppimisen malli lukion maantieteen opetuksessa. Malli on alunperin kehitetty matematiikan opettamiseen, mutta myöhemmin sen keksiä Pekka Peura on julistanut 2012 blogissaan sen toimivan mille tahansa aineelle. Mallin idea on antaa oppilaille vapaammat kädet oman oppimisensa suhteen ja muuttaa opettajan roolia enemmän oppimisen ohjaajan suuntaan. Oppilaat saavat suorittaa annettuja oppimistavoitteita itsenäisesti tai ryhmissä ja opettaja antaa tukea niille jotka sitä tarvitsevat. Ne jotka eivät tukea kaipaa tai ovat niin sanotusti lahjakkaita voivat edetä omaan tahtiin välittämättä muusta luokasta.

Tutkimus tehdään osana Tutkiva Ainedidaktiikka kurssia. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia digivälineiden käyttöä kemian opetuksessa. Erityisesti tutkimme digivälineisiin opetuksessa kuluvaa aikaa sekä opettajien näkökulmia ja asenteita digivälineistä.

Opettajajohtoisen opetustuokion vaikutus minäpystyvyyteen matematiikan vaikeissa tehtävissä

Tarkoitus on opetustuokioiden yhteydessä ratkaista haastavia matemaattisia tehtäviä yhdessä oppilaiden kanssa kurssin alusta kurssin loppuun asti. Tavoitteena on selvittää millä tavoin tällainen opetustyyli vaikuttaa oppilaiden minäpystyvyyteen matematiikassa. Tutkimus toteutetaan osana Tutkiva ainedidaktiikka -kurssin suoritusta.

SCHOOLWELL tutkimus- ja interventiohankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuvia, kestäviä ja vaikuttavia sosio-pedagogisia ratkaisuja oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin samanaikaiseen edistämiseen peruskoulussa. Hankkeen tavoitteena on tukea oppilaiden myönteisiä opiskelu- ja elämänkulkuja sekä edistää yhdenvertaisuutta rakentamalla kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa kouluyhteisöä.

Tutkimuksemme tarkoitus on tutkia muistiinpanojen kehittamistä aktiivisempaan suuntaan mahdollisesti oppilaiden motivaatiota samalla parantaen. Tutkimus tehdään, jotta opetuksemme kehittyisi ja ymmärtäisimme oppipmistilanteita paremmin. Tutkimuksen ideana on antaa oppilaiden koota opiskeltavasta kappaleesta muistiinpanot itse, jolloin oppimistilanne vaatii opiskelijalta aktiivisempaa työntekoa kuin muistiinpanojen kopiointi. Myöhemmin kysytään oppilailta miten he kokivat tilanteen.

Toteutan motivaatiokyselyn osana kandidaatin tutkielmaani. Kyselyllä kartoitan lukiolaisten motivaatiota opiskella keskipitkää ruotsin kieltä. Kysely on paperinen, joka sisältää 12 kysymystä. Monivalintakysymyksiä on yhdeksän ja avovastauksia kolme. Kyselyssä ei kerätä henkilötietoja ja vastaukset ovat nimettömänä, joten vastaajia ei voida tunnistaa.

Olemme tekemässä tutkimusta, joka kuuluu kurssiin tutkiva ainedidaktiikka. Haen lupaa tutkimuksen tekemiselle itselleni sekä kaverilleni Jenni Limmalle, jonka kanssa toteutan tutkimuksen. Tarkoituksena olisi haastatella valmiilla haastattelupohjalla Oulun Normaalikoulun matemaattisten aineiden opettajia. Tutkimuksen ideana on pohtia, miten tehdä geometrian opetuksesta mielekkäämpää, pohtia mitä opetusmenetelmiä on suotavaa käyttää sekä kuulla opettajilta myös mitä oppilaat ovat kyseisistä menetelmistä tykänneet. Haluaisimme suorittaa myös itse haastattelun meidän tutkimukseen, että tutkimus ei koostuisi pelkästään valmiista materiaalista/kirjallisuudesta, jonka perusteella saataisiin tutkimus kasaan.

Linguistic alignment in EFL writing task / Kielellinen imitoiminen vieraskielen kirjoitustehtävässä

Pro gradu -tutkielma kielellisestä imitoimisesta tutkii miten ja miksi murrosikäiset englanninkielen opiskelijat imitoivat englanninkielistä novellia kirjoitustehtävässä, jossa novellinpätkään tulee itse keksiä loppuratkaisu. Kyseessä on monimenetelmällinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa opiskelijat tekevät englanninkieliseen novellinpätkään perustuvan kirjoitustehtävän, ja tehtävän teko kuvataan kuvakaappauksella. Kirjoitustehtävän teon jälkeen opiskelijoita haastatellaan heidän kirjoittamisprosessistansa. Kuvakaappausvideota käytetään haastattelussa muistamisen ja tulkinnan tukena. Kirjoitustehtävän, kuvakaappauksen sekä haastattelujen sisällöt analysoidaan, jotta voidaan analysoida miten ja miksi opiskelijat imitoivat alkuperäistekstiä.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimus toteutetaan lukuvuoden 2023–2024 aikana sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Tutkimuksessa kootaan tietoa suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisesta, liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä, paikallaanolosta ja unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta kansallista tietoa lasten ja nuorten liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä ja sen muutoksista. LIITU-tutkimusta on toteutettu aiemmin vuosina 2014, 2016, 2018, 2020 ja 2022. Aineisto kerätään internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastataan oppitunnilla. Lisäksi osassa oppilaitoksista toteutetaan liikkumisen, paikallaanolon ja unen mittaukset liikemittarilla.

Pro-gradu tutkimuksessa selvitään vieraan kielten aineenopettajaopiskelijoiden kokemaa vieraan kielen opetusahdistusta (foreign language teaching anxiety). Tutkimuksessa haluan selvittää, 1. Kuinka paljon vieraan kielen opetusahdistusta aineenopettajaopiskelijat kokevat? 2. Millaisissa olosuhteissa ja tilanteissa ahdistusta syntyy? 3. Miten ahdistus esiintyy ja näyttäytyy? 4. Miten opiskelijat pyrkivät lievittämään ahdistuksen tunteita? 5. Kuinka hyvin opiskelijat kykenevät hallitsemaan ahdistusta ja missä tarvitaan enemmän apua?

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, millaiseksi opettajat kokevat työrauhan suomalaisissa alakouluissa, mitä menetelmiä heillä on käytössään työrauhan rakentamisessa ja miten koko koulun tasolla ja yhteisöllisessä opiskeluhuollossa on huomioitui työrauha. Teoriapohjana käytetään School wide positive behavior support -toimintamallin ( Suomessa Pro-koulu) kautta vaikuttaviksi todistettuja menetelmiä käyttäytymisen tukemisessa sekä THL:n ja Opetushallituksen suosituksia yhteisöllisestä oppilashuollosta ja sen toteutumisesta. Tutkimus toteutetaan täysin anonyymisti Webropol -kyselyn avulla ja tutkimuksessa ei kerätä tietoja, mistä kunnasta tai koulusta vastaajat ovat. Tutkimukseen vastaavat alakoulun luokanopettajat ja vastaaminen on täysin vapaaehtoista.

Lukiolaisbarometri on suomalaisissa oppilaitoksissa toisen asteen yleissivistäviä opintoja suorittaville suunnattu toistuva tutkimus. Tiedonkeruu toteutetaan kolmannen kerran vuodenvaihteessa 2023–2024. Tietoa on kerätty myös vuosina 2022 ja 2019. Lukiolaisbarometrin avulla kerätään lukiolaisten kokemuksia ja mielipiteitä opinnoista ja arjesta. Tietoja käytetään tutkimukseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä päätöksenteon tukena.

Monialainen tutkimushanke lisää ymmärrystä opettajien ja oppilaiden kokemuksista ja sitoutumisesta fyysisesti aktiivisilla lukuaineiden oppitunneilla lukiossa. Tutkimuksessa selvitetään myös fyysisesti aktiivisten oppituntien välittömiä vaikutuksia oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin sekä tilannekohtaiseen sitoutumiseen. Tutkimuskonsortiossa yhdistyy vahva osaaminen opetuksesta, oppimisesta ja fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista oppimiseen. Tämä mahdollistaa ilmiön monitieteisen tarkastelun sekä oppilaiden, että opettajien näkökulmasta eri tasoilla (kerätyt kokemukset ja mitatut oppimisen edellytykset). Tulosten pohjalta luodaan suosituksia fyysisesti aktiivisista luokkahuonekäytänteistä opettajille ja opettajankouluttajille aineenopettajien osaamisen tukemiseksi sekä ennen kaikkea oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Small Matters -projekti tutkii monilajista kuolemaa kasvatuksen näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen, sukupuuttoaallon, COVID-pandemian ja Ukrainan sodan myötä kuolemasta ja kuolemisesta on tullut todellisempaa lapsille Suomessa, jossa aiemmin vastaavia uhkia ei ole tarvinnut samassa määrin kohdata. Kasvatuksellisten kohtaamisten kautta projekti tuo yhteen pieniä asioita (lapset, eläimet, mikromuovit), jotka ovat yleensä näkymättömiä ja suljettu ulos kuolemaa koskevista keskusteluista. Tutkimusasetelma koostuu neljästä vaiheesta, joissa yhdistellään taiteen, yhteiskuntatieteiden, kasvatuksen ja filosofian postkvalitatiivisia menetelmiä. Projekti tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja kasvatuksellisia materiaaleja kuoleman käsittelyyn lasten kanssa.

Tutkimuksessa perehdytään siihen, miten liikkuva opetus toimii lukion maantieteen opetuksessa. Suunnittelen 3-5 opetustuokiota liikkuvan opiskelun periaatteilla ja kysyn opiskelijoilta opetustuokion jälkeen heidän mielipiteitä ja ajatuksia opetustuokiosta lomakkeen avulla.

Nuorisorikollisuuskysely 2024 on yhdeksäsluokkalaisille kohdistettu sähköinen kysely, johon vastataan normaalin oppitunnin aikana. Nuorisorikollisuuskyselyt ovat ainoa suomalaisten nuorten rikoskäyttäytymistä seuraava kansallinen osoitinjärjestelmä. Tutkimusten tavoitteena on seurata nuorten ja koulujen turvallisuustilanteen muutoksia. Tutkimus on osa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin lakisääteisiä tehtäviä.

Suomea toisena kielenä puhuvien (S2) oppilaiden matematiikkakuvan muodostuminen - Kielellisten haasteiden ja opettajan näkökulmasta

Teemme pedagogisiin opintoihin kuuluvaa tutkielmaa, jonka aiheena on matematiikan opettajien vaikutus S2-oppilaiden matematiikkakuvaan. Erityisesti meitä kiinnostavat opettajan mahdolliset tukitoimet S2-oppilaiden kielellisissä vaikeuksissa ja niiden vaikutukset matematiikkakuvaan.

Mikä historiassa on tärkeää ja sinua kiinnostavaa? Kysely 8.-luokkien oppilaille

Tutkimuksessa selvitetään, mitä oppilaiden mielestä olisi yleisesti tärkeää tehdä historian tunneilla ja mitä he pitäisivät itseä kiinnostavana tehdä tunneilla. Tutkimukseen osallistujille luetellaan sähköisessä lomakkeessa asioita, joista kunkin kohdalla voi valita vaihtoehdon, kuinka tärkeänä/kiinnostavana sitä pitää. Tutkimuksen tavoite on selvittää, missä määrin 8.-luokkalaisten näkemykset historian opetuksen yleisesti tärkeistä ja heitä itseä kiinnostavista sisällöistä vastaavat opetussuunnitelman painotuksia. Tuloksia voidaan käyttää opettajien koulutuksen ja historian opetussuunnitelmien kehittämisessä apuna.

Mikä historiassa on tärkeää ja sinua kiinnostavaa? Kysely 8.-luokkien oppilaille

Mentalisation as a tool in everyday school life encounterings between teacher and pupil

Tutkimuksessa on tarikoutus kerätä tietoa, että mitä eri peligenrejä milläkin koulutusasteella pelataan. Tutkimus tehdään myöskin yliopistolla, OAMK:lla, OSAO:lla ja yläasteella. Syynä tutkimukselle on pelaamisen nousu suosiossa ihmisten kesken ja mediassa.

Multiculturality and cultural diversity are important parts of education. Multicultural education has already been researched from the perspective of teachers, educators, and parents, yet the perspective of children is largely missing from the conversation. The research question that we set out to answer with our research is how do children perceive multiculturality in Finnish schools? Through a written task, we intend to find out what type of views, attitudes, experiences, and thoughts children have towards multiculturality in Finnish schools.

Opettajien käsityksiä sukupuolesta ja sen vaikutuksesta kieleen ja vuorovaikutukseen

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen peruskoulussa opettavien opettajien käsityksiä sukupuolesta sekä sitä, kuinka oppilaan sukupuoli vaikuttaa opettajan käyttämään kieleen, sekä oppilaaseen kohdistettuun vuorovaikutukseen. Tutkimukseni vastaajiksi soveltuvat luokan- ja aineenopettajat, jotka työskentelevät perusopetuksen parissa. Kaikki halukkaat ja soveltuvuuskriteerit täyttävät koulunne opettajat voivat vastata kyselyyn. Tutkimuksen vastauksia käytetään pro gradu -tutkielman aineistona ja tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Vastauksia ei jaeta kolmansille osapuolille. En myöskään kerää vastaajien sähköpostiosoitteita Forms -työkalulla, eli tutkimukseen osallistuminen on anonyymiä. Aineisto säilytetään tietoturvallisuus huomioiden. Tutkimuksen valmistuttua kaikki kerätty aineisto hävitetään.