Kemian sanastoa
Sanasto on kemian termin mukaan
aakkosjärjestyksessä.
- Ainemäärä = n = ilmaisee
rakenneyksiköiden määrän
- Alkuaine = aine, jota ei kemiallisessa prosessissa voida
jakaa. Alkuaineet on järjestetty ominaisuuksien perusteella
jaksolliseen järjestelmään. Alkuaineet on
lisäksi jaettu ominaisuuksien perusteella metalleihin,
puolimetalleihin sekä epämetalleihin.
- Allotropia = alkuaineen saman olomuodon erilaisia
järjestäytymismuotoja. Esimerkiksi hiili voi
esiintyä mm. timanttina ja grafiittina.
- Amorfinen aine = aine, jolla ei ole yhtenäistä
hilarakennetta eikä siksi omaa tarkkaa
sulamispistettä.
- Anioni = negatiivinen ioni, joka syntyy atomin
vastaanottaessa yhden tai useamman elektronin. Tyypillisesti
epämetalli.
- atomimassayksikkö = u = 1/12 C-12-atomin massasta =
1,661*10-27 kg.
- Avogadron vakio = NA = 6,022*1023
1/mol
- Difuntoituminen = lämpöliikkeestä johtuvaa
leviämistä
- Dipoli-dipolisidos = Kahden pysyvästi poolisen
molekyylin välille muodostuva molekyylien välinen
sidos, joka johtuu toisiaan puoleensa vetävistä
erimerkkisistä osittaisvarauksista.
- Dispersiovoimat = Poolittomien molekyylien välissä
vaikuttavat heikot kemialliset sidokset, jotka johtuvat
elektronien liikkeen aiheuttamista hetkellisistä
dipoleista.
- Eksoterminen = lämpöä luovuttava
- Elektronegatiivisuus = atomin kyky vetää puoleensa
yhteisiä sidoselektroneja.
- Elektronegatiivisuus ero = kahden atomin
elektronegatiivisuuksien välinen ero.
- Elektroni = negatiivinen alkeishiukkanen
- Endoterminen = lämpöä sitova
- Epämetalli = alkuaine, jolla on verrattain suuri
elektronegatiivisuus. Epämetallit ovat jaksollisessa
järjestelmässä oikeassa laidassa. Esimerkiksi
happi (O) ja Fluori (F).
- Faasi = yhtenäinen olomuotoalue
- Heterogeeninen = sekakoosteinen
- Hiilivety = molekyyli, joka sisältää vain
hiiltä ja vetyä. Erilaisia hiilivetyjä on todella
paljon, esimerkiksi metaani ja propyyni.
- Hila = puhtaan kiinteän aineen muodostama tiivis
säännöllinen rakenne
- Homogeeninen = tasakoosteinen
- Härmistyminen = olomuodonmuutos, jossa aineen olomuoto
muuttuu kaasusta suoraan kiinteäksi.
- Ioni = atomista elektronin luovutuksen tai vastaanottamisen
jälkeen muodostuva varautunut hiukkanen. Positiivisia ioneja
kutsutaan kationeiksi ja negatiivisia anioneiksi.
- Ioniyhdiste = metallin ja epämetallin muodostama
yhdiste, joita yleisesti kutsutaan suoloiksi.
- Isotooppi = Alkuaineen atomeja, joilla on eri
määrä neutroneja, kutsutaan isotoopeiksi.
- Järjestysluku = Z = ytimen protonien
määrä
- Kationi = positiivinen ioni, joka syntyy atomin luovuttaessa
yhden tai useamman elektronin. Tyypillisesti metalli.
- Kemiallinen merkki = Jokaiselle alkuaineelle annettu
lyhennetty tunnus. Esimerkiksi vedyn kemiallinen merkki on H ja
raudan vastaavasti Fe. Oppikirjoista tavallisesti löytyy
luettelo aineiden kemiallisista merkeistä. (Huomaa,
että vaikka natriumin kemiallinen merkki on kaikkialla Na,
kutsutaan sitä englanniksi sodiumiksi ja vastaavasti
kaliumia (K) kutsutaan potassiumiksi)
- Konsentraatio = liuoksen pitoisuus ilmoitettuna moolia/litra
eli mol/l.
- Kovalenttinen sidos = vahva epämetalliatomien
välinen sidos, jossa atomit jakavat elektroniparin.
Kovalenttisen sidoksen erityistapauksia ovat kaksois- ja
kolmoissidokset joissa atomit jakavat kaksi tai kolme
elektroniparia.
- Kvalitatiivinen = laadullinen
- Kvantitatiivinen = määrällinen
- Lejeerinki = metalleista tehty seos. Esimerkiksi messinki on
lejeerinki, joka sisältää kuparia ja
sinkkiä.
- Massaluku = A = protonien ja neutronien yhteenlaskettu
määrä.
- Metalli = alkuaine, jolla on verrattain pieni
elektronegatiivisuus. Metallit ovat jaksollisessa
järjestelmässä vasemmalla.
- Metalliseos = ks. lejeerinki
- Molekyyli = kahden tai useamman epämetallin muodostama
yhdiste, jossa atomit ovat sitoutuneet toisiinsa kovalenttisin
sidoksin.
- Mooli = mol = ainemäärän yksikkö. Yksi
mooli sisältää Avogadron vakion verran
rakenneyksiköitä eli 6,022*1023
rakenneyksikköä.
- Moolimassa = kertoo mikä on yhden aine moolin massa.
Ilmoitetaan grammaa/mooli eli g/mol.
- Neutroni = neutraali alkeishiukkanen
- Oktetti = pysyvä atomin elektroni rakenne, jossa
ulkokuorella on kahdeksan elektronia.
- Olomuoto = aineen olomuoto voi olla kiinteä (s), neste
(l) tai kaasu (g).
- ppb = parts per billion = yksi mirjardisosa =
1/1000000000
- ppm = parts per million = yksi miljoonasosa = 1/1000000
- Promille = ‰ = yksi tuhannesosa eli 1/1000
- Prosentti = % = yksi sadasosa eli 1/100
- Protoni = positiivinen alkeishiukkanen
- Puhdasaine = sisältää vain yhtä
alkuainetta tai molekyyliä
- Puolimetalli = alkuaine, jolla on sekä
epämetallisia että metallisia ominaisuuksia.
Jaksollisessa järjestelmässä metallien ja
epämetallien välissä oikeassa laidassa.
- Seos = aineiden seoksia, jotka voivat olla joko homogeenisia
tai heterogeenisia. Sisältää yleensä useita
molekyylejä ja alkuaineita.
- Sublimoituminen = Olomuodonmuutos, jossa aineen olomuoto
muuttuu suoraan kiinteästä kaasuksi.
- Suhteellinen atomimassa = alkuaineen atomimassa laskettuna
isotooppien suhteellisista määristä.
- Synteettinen = laboratoriossa valmistettu
- Vetysidos = dipoli-dipolisidoksen erityistapaus.
Vetysidokseksi kutsutaan yleisesti dipoli-dipoli-sidoksia, joissa
vety on kashden elektronegatiivisemman atomin välissä.
Erityistä vetysidoksessa on se että se on suora.
Oppikirjoissa on yleensä takana hakemisto, josta voi
myös etsiä kemian termeille selityksiä.
Takaisin aloitussivulle.