Merkitsevät numerot ja lukujen pyöristäminen

Esimerkkejä

Esimerkkejä merkitsevistä numeroista

Esimerkki 1

Kuinka monta merkitsevää numeroa on luvussa 0,00568?

Ratkaisu:

Selityskuva tehtävän merkitsevistä numeroista.

Luvussa 0,00568 on siis kolme merkitsevää numeroa.

Esimerkki 2

Kuinka monta merkitsevää numeroa on luvussa 0,609300?

Ratkaisu:

Selityskuva tehtävän merkitsevistä numeroista.

Luvussa 0,609300 on siis kuusi merkitsevää numeroa ja ne ovat 609300.

Esimerkki 3

Kuinka monta merkitsevää numeroa on luvussa 9,0304?

Ratkaisu:

Luvussa 9,0304 kaikki numerot ovat merkitseviä. Luvussa on siis viisi merkitsevää numeroa.

Esimerkkejä lukujen pyöristämisestä

Pyöristämisessä tärkeintä on muistaa millä tarkkuudella lähtöarvot on annettu. Kemiassa tulos ilmoitetaan yleensä epätarkimman lähtöarvon perusteella.

Esimerkki 4

Vettä on punnittu kolme kertaa ja punnituksista on saatu seuraavat massat: 99,65 g ja 98,5 g sekä 101,23 g. Ilmoita massojen summa oikein pyöristettynä.

Ratkaisu:

Punnitusten yhteenlaskettu massa on 299,38 g. Kun tarkastellaan punnitustuloksia huomataan, että 98,5 g on epätarkin punnitus. Siinä punnitustarkkuus on ollut 0,1 g kun taas molemmissa muissa punnituksissa tarkkuus on ollut 0,01 g. Ilmoitetaan tulos siis epätarkimman lähtöarvon mukaan ja oikein pyöristettynä. Yhteenlaskettu massa on 299,4 g

Esimerkki 5

Kuparisulfaattin (CuSO4) kokonaismassaa määritettiin kahdesta näytteestä. Ensimmäisessä näytteessä kuparisulfaattia oli 3,280 g ja toisessa näytteessä kuparisulfaattia oli 4,341 g. Kuinka paljon kuparisulfaattia oli yhteensä?

Ratkaisu:

Kuparisulfaattia oli näytteissä yhteensä 7,621 g:aa. Ilmoitetaan tulos epätarkimman lähtöarvon mukaan. Nyt kummankin punnitustuloksen tarkkuus on 0,001 g (luvun perässä oleva nolla on merkitsevä!), joten näytteessä oli yhteensä 7,621 g kuparisulfaattia.

Usein kemiassa käytetään luvuissa matemaattisia etuliitteitä. Laskuissa ja tuloksien ilmoittamisessa tulee olla tarkkana, jotta matemaattiset etumerkinnät menevät oikein.

Esimerkki 6

Ympäristölaboratoriossa työskentelevä kemisti määritti kasvien sisältämän hiilen massoja. Eräästä kasvista tehtiin kolme näytettä, joista määritettiin erikseen hiilen massat. Näytteen käsittelyn jälkeen hiilen massat punnittiin seuraavasti: Näyte 1 sisälsi 1,0038 mg:aa hiiltä, näyte 2 sisälsi 0,0567 g:aa ja näyte 3 sisälsi 09754 mg:aa hiiltä. Kuinka paljon kasvinäytteessä oli hiiltä?

Ratkaisu:

Usein kemiassa käytetään luvuissa matemaattisia etuliitteitä. Laskuissa ja tuloksien ilmoittamisessa tulee olla tarkkana, jotta matemaattiset etumerkinnät menevät oikein.

Nyt tulee huomata, että 1 mg = 0,001 g! Kasvinäyte sisälsi yhteensä 0,0010038 g + 0,0567 g ja 0,0009754 g = 0,05867... g:aa hiiltä. Jälleen tulos ilmoitetaan epätarkimman lähtöarvon perusteella, jolloin tulokseksi tulee 0,0587 grammaa. Nyt kannattaa myös miettiä olisiko tuloksen ilmoittaminen milligrammoina järkevämpää. Kasvinäyte sisälsi yhteensä 58,7 mg:aa hiiltä.

Takaisin edelliselle sivulle.

Takaisin aloitussivulle.