Kemian sanastoa

• Ainemäärä = n = ilmaisee rakenneyksiköiden määrän
• Alkuaine = aine, jota ei kemiallisessa prosessissa voida jakaa. Alkuaineet on järjestetty ominaisuuksien perusteella jaksolliseen järjestelmään. Alkuaineet on lisäksi jaettu ominaisuuksien perusteella metalleihin, puolimetalleihin sekä epämetalleihin.
• Allotropia = alkuaineen saman olomuodon erilaisia järjestäytymismuotoja. Esimerkiksi hiili voi esiintyä mm. timanttina ja grafiittina.
• Amorfinen aine = aine, jolla ei ole yhtenäistä hilarakennetta eikä siksi omaa tarkkaa sulamispistettä.
• Anioni = negatiivinen ioni, joka syntyy atomin vastaanottaessa yhden tai useamman elektronin. Tyypillisesti epämetalli.
• atomimassayksikkö = u = 1/12 C-12-atomin massasta = 1,661*10^-27 kg.
• Avogadron vakio = N_A = 6,022*10²³ 1/mol
• Difuntoituminen = lämpöliikkeestä johtuvaa leviämistä
• Dipoli-dipolisidos = Kahden pysyvästi poolisen molekyylin välille muodostuva molekyylien välinen sidos, joka johtuu toisiaan puoleensa vetävistä erimerkkisistä osittaisvarauksista.
• Dispersiovoimat = Poolittomien molekyylien välissä vaikuttavat heikot kemialliset sidokset, jotka johtuvat elektronien liikkeen aiheuttamista hetkellisistä dipoleista.
• Eksoterminen = lämpöä luovuttava
• Elektronegatiivisuus = atomin kyky vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja.
• Elektronegatiivisuus ero = kahden atomin elektronegatiivisuuksien välinen ero.
• Elektroni = negatiivinen alkeishiukkanen
• Endoterminen = lämpöä sitova
• Epämetalli = alkuaine, jolla on verrattain suuri elektronegatiivisuus. Epämetallit ovat jaksollisessa järjestelmässä oikeassa laidassa. Esimerkiksi happi (O) ja Fluori (F).
• Faasi = yhtenäinen olomuotoalue
• Heterogeeninen = sekakoosteinen
• Hiilivety = molekyyli, joka sisältää vain hiiltä ja vetyä. Erilaisia hiilivetyjä on todella paljon, esimerkiksi metaani ja propyyni.
• Hila = puhtaan kiinteän aineen muodostama tiivis säännöllinen rakenne
• Homogeeninen = tasakoosteinen
• Härmistyminen = olomuodonmuutos, jossa aineen olomuoto muuttuu kaasusta suoraan kiinteäksi.
• Ioni = atomista elektronin luovutuksen tai vastaanottamisen jälkeen muodostuva varautunut hiukkanen. Positiivisia ioneja kutsutaan kationeiksi ja negatiivisia anioneiksi.
• Ioniyhdiste = metallin ja epämetallin muodostama yhdiste, joita yleisesti kutsutaan suoloiksi.
• Isotooppi = Alkuaineen atomeja, joilla on eri määrä neutroneja, kutsutaan isotoopeiksi.
• Järjestysluku = Z = ytimen protonien määrä
• Kationi = positiivinen ioni, joka syntyy atomin luovuttaessa yhden tai useamman elektronin. Tyypillisesti metalli.
• Kemiallinen merkki = Jokaiselle alkuaineelle annettu lyhennetty tunnus. Esimerkiksi vedyn kemiallinen merkki on H ja raudan vastaavasti Fe. Oppikirjoista tavallisesti löytyy luettelo aineiden kemiallisista merkeistä. (Huomaa, että vaikka natriumin kemiallinen merkki on kaikkialla Na, kutsutaan sitä englanniksi sodiumiksi ja vastaavasti kaliumia (K) kutsutaan potassiumiksi)
• Konsentraatio = liuoksen pitoisuus ilmoitettuna moolia/litra eli mol/l.
• Kovalenttinen sidos = vahva epämetalliatomien välinen sidos, jossa atomit jakavat elektroniparin. Kovalenttisen sidoksen erityistapauksia ovat kaksois- ja kolmoissidokset joissa atomit jakavat kaksi tai kolme elektroniparia.
• Kvalitatiivinen = laadullinen
• Kvantitatiivinen = määrällinen
• Lejeerinki = metalleista tehty seos. Esimerkiksi messinki on lejeerinki, joka sisältää kuparia ja sinkkiä.
• Massaluku = A = protonien ja neutronien yhteenlaskettu määrä.
• Metalli = alkuaine, jolla on verrattain pieni elektronegatiivisuus. Metallit ovat jaksollisessa järjestelmässä vasemmalla.
• Metalliseos = ks. lejeerinki
• Molekyyli = kahden tai useamman epämetallin muodostama yhdiste, jossa atomit ovat sitoutuneet toisiinsa kovalenttisin sidoksin.
• Mooli = mol = ainemäärän yksikkö. Yksi mooli sisältää Avogadron vakion verran rakenneyksiköitä eli 6,022*10²³ rakenneyksikköä.
• Moolimassa = kertoo mikä on yhden aine moolin massa. Ilmoitetaan grammaa/mooli eli g/mol.
• Neutroni = neutraali alkeishiukkanen
• Oktetti = pysyvä atomin elektroni rakenne, jossa ulkokuorella on kahdeksan elektronia.
• Olomuoto = aineen olomuoto voi olla kiinteä (s), neste (l) tai kaasu (g).
• ppb = parts per billion = yksi mirjardisosa = 1/1000000000
• ppm = parts per million = yksi miljoonasosa = 1/1000000
• Promille = ‰ = yksi tuhannesosa eli 1/1000
• Prosentti = % = yksi sadasosa eli 1/100
• Protoni = positiivinen alkeishiukkanen
• Puhdasaine = sisältää vain yhtä alkuainetta tai molekyyliä
• Puolimetalli = alkuaine, jolla on sekä epämetallisia että metallisia ominaisuuksia. Jaksollisessa järjestelmässä metallien ja epämetallien välissä oikeassa laidassa.
• Seos = aineiden seoksia, jotka voivat olla joko homogeenisia tai heterogeenisia. Sisältää yleensä useita molekyylejä ja alkuaineita.
• Sublimoituminen = Olomuodonmuutos, jossa aineen olomuoto muuttuu suoraan kiinteästä kaasuksi.
• Suhteellinen atomimassa = alkuaineen atomimassa laskettuna isotooppien suhteellisista määristä.
• Synteettinen = laboratoriossa valmistettu
• Vetysidos = dipoli-dipolisidoksen erityistapaus. Vetysidokseksi kutsutaan yleisesti dipoli-dipoli-sidoksia, joissa vety on kashden elektronegatiivisemman atomin välissä. Erityistä vetysidoksessa on se että se on suora.

Oppikirjoissa on yleensä takana hakemisto, josta voi myös etsiä kemian termeille selityksiä.

Takaisin aloitussivulle.