MAAILMANKANSALAISEN KYPSYYSKOKEEN SUORITTAMINEN ALA-ASTEELLA


Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen ala-asteella Maailmankansalaisen kypsyyskoe on Suomen YK-liiton kehittämä koe, jonka tarkoituksena on tukea koulujen opetustyötä kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamiseksi. Konkreettiseksi tavoitteeksi on muotoutunut maailmankansalaisen kasvu ja kasvamaan tukeminen niin, että siinä toteutuu itseohjautuvan oppimisen idea ja vastuullisuuteen kasvaminen. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen ala-asteella on haasteellinen tehtävä sekä oppilaalle että ohjaajalle, sillä tutkinnon tavoitteet ja ehdot ovat vaativat.

Kaikki 6a-luokan oppilaat osallistuivat maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittamiseen. Projekti toteutui vuoden 1999 kevätlukukauden aikana. Projektin yhtenä tavoitteena oli pyrkiä kehittämään toimiva malli ala-asteen oppilaiden kanssa toteutettavaan maailmankansalaisen tutkintoon.

Alkukokouksessa opettaja selosti oppilaille kokeen tavoitteita, vaatimuksia, arviointiperusteita ja rakennetta. Vanhempia informoitiin ja heidän kanssaan keskusteltiin asiasta vanhempainillassa. Sekä vanhemmat että oppilaat innostuivat asiasta. Opettaja laati vielä vanhemmille ja oppilaille yhteisen tiedotteen, jossa selvitettiin yhteiset periaatteet ja lisäksi pyydettiin ilmoittamaan kolme kiinnostavaa aihetta. Vanhemmat innostuivat keksimään lisää tutkinnon aiheita, joista yhden ympärille syntyikin neljän oppilaan ryhmä. Tämän jälkeen tehtiin yleinen suunnitelma ja sovittiin yhteiset toimintaperiaatteet.

Yksilöllisyyden ja itseohjautuvuuden periaatteita painotettiin alusta alkaen. Aiheiden tuli kuitenkin sisällöllisesti soveltua tutkintoon. Oppilaiden tekemien aihevalintojen mukaan muodostettiin neljä ryhmää. Lisäksi luokassa tehtiin näistä teemoista poikkeavia, yksittäisiä tutkintoja. Seuraavasta kuviosta ilmenevät toiminnassa mukana olleet osapuolet, ryhmät ja tuotokset. {short description of image}

Yksilöllisyyden ja itseohjautuvuuden periaatteita painotettiin alusta alkaen. Aiheiden tuli kuitenkin sisällöllisesti soveltua tutkintoon. Oppilaiden tekemien aihevalintojen mukaan muodostettiin neljä ryhmää. Lisäksi luokassa tehtiin näistä teemoista poikkeavia, yksittäisiä tutkintoja. Seuraavasta kuviosta ilmenevät toiminnassa mukana olleet osapuolet, ryhmät ja tuotokset.

Ryhmät kokoontuivat työskentelemään viikoittain koulupäivän aikana kahden tunnin ajan ohjaajien johdolla. Myös jotkut vanhemmat osallistuivat ohjaukseen. Keväällä pidettiin yökoulu, jolloin aiheiden parissa työskenneltiin neljän tunnin yhtenäinen jakso. Ohjaajat pitivät ryhmissään alkupalaverin, jossa ideoitiin ja tehtiin henkilökohtainen tai yhteinen toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen seurasi aiheeseen tutustumisvaihe. Syventelyvaiheessa aihetta kartoitettiin mahdollisimman monipuolisesti erilaisia tiedonhankintatapoja käyttäen (mm. kirjallisuus, internet, media, haastattelut). Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi korostettiin oppilaiden itsenäistymisen, vastuun ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Pyrkimyksenä oli mahdollisimman monipuolinen dokumentointi. Tavanomaisten tutkimusraporttien lisäksi laadittiin ja esitettiin näytelmä, tehtiin videoesityksiä, näyttelyitä, asumuksia ja www-sivuja. Täten myös oppimisen kokemuksellisuus korostui. Oppilaat pitivät teema- ja/tai mediapäiväkirjaa projektin ajan. Ohjaajat pyrkivät tukemaan oppilaita median seurannassa.

Marianna Junes-Tokola ja Anja Lindh