Lukion kuulumisia

Sinikka Raappana

Sinikka Raappana Lehdistössä on kuluvana lukuvuonna ollut paljon kirjoituksia luokattomasta lukiosta.On kirjoitettu oppilaiden syrjäytymisestä, huonosta tasosta eri oppiaineissa, vaikeasta vapaudesta ja toisaalta valinnaisuuden ja keskittymisen hyvistä vaikutuksista.

On totta, että opinto-ohjelmaltaan suhteellisen vapaavalintainen lukio edellyttää oppilaalta vastuuntuntoa, päätöksiä ja itsenäisyyttä, mutta nämä ovat myös elämässä tarvittavia taitoja, joita lukiossa on hyvä harjoitella. Tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, että oppilas saa tukea ja ohjausta. Tämä edellyttää lukion opoilta ja ryhmänohjaajilta sitoutumista ja perehtymistä lukion toimintaan kokonaisvaltaisesti, mutta myös jokaiselta aineenopettajalta vastuuta oppilaista ja heidän kurssivalinnoistaan ja suoriutumisestaan.

Rehtorin katsauksessa koulua voidaan kuvata monella lailla. Tärkein asia koulun toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä on oppilaiden mielikuva ja kokemus koulusta sekä kouluaikana että koulusta lähdettyä.

Norssista kirjoittaneiden oppilaiden seuranta aloitettiin syksyllä 1997 tekemällä kysely keväällä 1995 kirjoittaneille oppilaille. He olivat viimeiset luokallisen lukion käyneet norssilaiset. Kyselyssä kysyttiin jatko-opinnoista ja koulun vaikutuksista mm. mitä elämässä tarvittavia taitoja oli koulusta jäänyt ja mitä sieltä olisi tarvinnut.

Kaikki vastanneet olivat opiskelemassa tiede- tai ammattikorkeakoulussa. Useat heistä nimesivät opettajia, jotka olivat vaikuttaneet heidän kiinnostuk-seensa alasta. Elämässä tarpeellisissa tiedoissa ja taidoissa yleissivistys, erityisesti kielet koettiin koulun anniksi. Hyvänä pidettiin osassa opetusta edellytettyjä sosiaalisia ja vuorovai-kutukseen ja kannanotoon liittyviä valmiuksia.

Mitä olisi kaivattu Kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja eri kulttuurien tuntemusta, enemmän oppimaan oppimisen opetusta ettei opiskelija luule että päntätty kirjatieto riittää ja tule uusavuttomaksi
Kansainvälistyminen muissakin aineissa kuin kielissä, yliopistossa pitää osata tutkinnon saadakseen kolmea kieltä ja lukea kirjoja vierailla kielillä alalla kuin alalla, miksei siis jo lukiossa? Ryhmässä työskentelyä, sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisua, vierailijoita, jotka avaisivat näkymiä eri aloille ja arkielämään
Tietotekniikkaa niin että verkkoja osattaisiin käyttää muuhunkin kuin sähköpostiin ja pornosurffailuun

Edellä mainittuja asioita on lukion opetuksessa ja opetussuunnitelmassa pyritty kehittämään.Kuluneena lukuvuonna lukion opetussuunnitelmaa on päivitetty sekä yleisosan että kurssitarjonnan suhteen. Mm kansainvälisyyskasvatus ja koulun itsearviointi ovat saaneet lisäpainoa uudessa opetussuunnitelmassa.

Kansainvälisyysajattelu sisältää sekä eettisen, vastuullisen global citizenship näkökulman, jota Unesco-koulu ajattelu edellyttää, että kieliin ja ennen kaikkea eurooppalaisuuteen liittyvän muiden kansojen ja kulttuurien tuntemisen, ns. cultural awareness näkökulman. Käytännössä lukion kurssitarjontaa on laajennettu ja laajennetaan oppiaineita integroivilla osittain tai kokonaan vieraalla kielellä opetettavilla kursseilla, joihin saattaa sisältyä omakustanteinen opintomatka.

Tavoitteena on tulevana lukuvuonna laatia yhteistyössä Master of Education koulutuksessa olevien OKL.n opiskelijoiden kanssa kansainvälisyys-kasvatuksen opetussuunnitelma ja laajentaa kansainvälisyysajattelua kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyvillä African / Asian studies- kursseilla.

Opiskelutaitoja on pyritty kehittämään uudistetulla norssilaisen tiedekurssilla ja sisällyttämällä eri oppiaineiden kursseihin mm. tutkielman tekemiseen ja tekstinkäsittelyyn liittyviä taitoja. Kurssien arviointia on pyritty monipuolistamaan ja etsimään yksilöllisiä vaihtoehtoja kurssien suorittamiselle ja koe- ja pänttäyskeskeiselle arvostelulle. Yliopiston kouluprofiilia on laajennettu yhteistyökursseilla ja kosketusta yliopistomaailmaan ja yhteiskuntaan on hankittu vierailuilla ja vierailijoiden kautta.

Kuluva lukuvuosi on eletty hyvin niukoilla resursseilla, ja se on aiheuttanut onglemia. Ryhmäkoot ovat osassa kursseja nousseet aivan liian suuriksi, oppilailla on melko paljon hyppytunteja ja tilojen ahtauden takia ei löydy paikkoja opiskella tai oleskella mukavasti. Näitä asioita pyritään korjaamaan ja muutenkin kehittämään lukiota oppilaiden tarpeet huomioonottavaksi.

Oppilaiden näkemyksiä on koottu kyselyillä jaksojen vaihtuessa ja palaute otetaan huomioon opetussuunni-telmaa kehitettäessä ja sen käytännön toteuttamiseen liittyvissä päätöksissä ja käytänteitä korjataan koko ajan tarkoituksenmukaisemmiksi.

Nyt norssissa olevilta oppilailta kysyttiin koulun toiminnassa keskeisiksi nimettyjen asioiden tärkeyttä ja toteutumista. Näitä asioita olivat mm. kansainvälsisyys ja Unesco-toiminta, yliopistoyhteistyö, työtavat, ajattelun taitojen kehittäminen, elämäntaidot, tilat, opettajien pätevyys, opettaja-oppilas -suhde, oppiainevalikoima, tapahtumat, kodin ja koulun yhteistyö.

Pääsääntöisesti oppilaat kokivat tärkeyden ja todellisuuden olevan melko hyvässä tasapainossa. Kansainvälisyystoimintaa haluttiin laajennettavan, samoin yliopisto-yhteistyötä. Kritiikkiä saivat koulun tilat ja teknologian ylikorostus koulun arvoissa. Opettajiin oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta sen toisena puolena oli kokemus, että harjoittelijoita on varsinkin joissain aineissa liikaa, omaa opettajaa ei juuri tapaa. Suurin puute koettiin oppilaiden yhteistoiminnassa. Kaivattiin tilaisuuksia, tapahtumia, yhteistä tekemistä ja opetuksessa vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan malleja. Tapahtumien ja viihtyisyyden lisäämisessä lukion oppilaskunnan toiminnalla ja aloitteilla olisi keskeinen sija. Erään oppilaan analyysi:


"Yleisesti ottaen kaikilla kursseilla olen opinut asioita - opetettavaa materiaalia on yllin kyllin ja kun nykymaailmassa asiat tapahtuvat reaaliajassa tietotulva kasvaa jatkuvasti. Vaikka muutamilla kursseilla onkin painotettu oikein kiitettävästi oppilaiden omaa ajattelua, kaipaisin että koko Norssin lukion yleinen trendi muuttuisi kylmästä tieteellisyydestä, tekno-logian ja yksilön mahdollisimman suuren tietomäärän ihannoinnista pehmeämpään suuntaan eli henkisiä arvoja ja ihmisten välistä kanssakäymistä suosivaksi. Loppujen lopuksihan on niin, ettei suurikaan tietomäärä ihmisen pääkopassa tee häntä millään lailla paremmaksi ihmiseksi. Se mikä elämässä lopultakin merkitsee on on onni ja kyky kehittyä ihmisenä. Myönnän että tieto on tärkeää, sille ei kuitenkaan saa antaa liian suurta arvoa, luovuttaa valtikkaa ja antaa koulutyön ajautua suoritus-paineiden keskukseksi."

Abi 98

Koulu kehittyy ja muuttuu sellaiseksi kuin sen oppilaat ja opettajat sen haluavat muokata. Lukiossa on paljon kehittämisen varaa, mutta paljon hyvääkin.Yhteistyössä ja yhtyisiä tavoitteita asettaen ja toisiaan kuunnellen opettajat, oppilaat ja muu henkilökunta pystyvät rakentamaan viihtyisän ja toimivan yhteisön, hyvän koulun, johon vastaisuudessakin voi liittyä seuraavanlaisia oppilaan tuntemuksia :

"Kun olen keskustellut ihmisten kanssa, jotka ovat olleet lukioissa eri puolella Suomea, olen huomannut, että Oulun norssi on ollut aina edelläkävijä monissa uusissa asioissa ja opetusmenetelmissä, on ollut kiva huomata että hei, tämän asian olen oppinut jo lukioaikana tai olenhan opiskellut näin ennenkin, kun muilla nämä asiat ovat outoja tunnen olevani etuoikeutettu kun sain opiskella norssissa". Ylioppilas vuodelta 95

"viihtyisä mutta vaativa koulu, tasokasta opetusta, mukavia kavereita, ehkä joskus liikaa yritetään tehdä meistä Suomen parhaita ylioppilaita" lukiolainen 96c

"Hyvä opiskelupaikka jossa opiskelu on tasoni mukaista. Miellyttävä ilmapiiri, vaikka tylsän näköistä mutta kai sitä jotain kaunistusta voi hankkia…. Lukiolainen97d

Kiitokset kaikille kuluneesta lukuvuodesta, lämmintä ja virkistävää kesälomaa.

Paluu edelliselle sivulle