Lukuvuoden 1997-98 varrelta poimittua

Timo Lappi
Johtava rehtori

Tänä päivänä kouluun ja opettaja-koulutukseen kohdistuu monia paineita ja haasteita. Koululait uudistuvat, vastuu opetuksen järjestämisestä siirtyy entistä enemmän kouluille ja opettajille, tehokkuutta toivotaan lisää, samoin tulosta ja laatua. Elämme muutoksen aikaa. Tuntuu vain siltä, että kaiken myllerryksen keskellä oppilas, nuori kasvava ihminen unohtuu. Minkälaiset eväät hän saa koulusta elämäänsä varten?

Harjoittelukoulut ovat monessa suhteessa näköalapaikalla. Meiltä odotetaan paljon. Haasteisiin on tämänkin vuoden aikana pyritty vastaamaan uurastamalla monissa eri tehtävissä ja projekteissa. Vuosi-kertomus on lukuvuoden aikana tehdyn työn tarkastelua. Kiitollisuutta ja ylpeyttä väkeäni kohtaan tuntien teen yhteenvetoa menneestä. Lähden liikkeelle tarkastelussani koulun strategiasta, koska sen tulee luoda perustaa ja antaa suuntaa kaikelle koulussa tapahtuvalle toiminnalle.

Hyväksytyn visiomme mukaan tavoitteemme on olla korkeatasoinen ja kansainvälisesti suuntautunut oppimiskeskus, joka kasvattaa oppilaistaan yhteistyökykyisiä, itsenäiseen ajatteluun ja vastuuseen kykeneviä kansalaisia. Koulumme arvoperustan muodostavat sivistys, toisten kunnioittaminen ja työn ilo. Keskeinen tehtävämme on tarjota yliopiston kouluna kehittämis- ja tutkimuskenttää kasvatustieteiden tiedekunnan ohella muillekin tiedekunnille ja niiden laitoksille. Perus- ja lukio-opetuksen sekä opettajankoulutuksen ohella koulussamme toteutetaan monipuolista koulun kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Toimintaperiaatteidemme mukaan korostamme toimissamme vastuuta ja luottamusta toisiimme. Yhteistyö koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa on voimavaramme. Tähän sisältyy myös oppilaiden näkemysten ja toiveiden kuunteleminen ja huomioon ottaminen. Haluamme rakentaa yhteisöstämme turvallisen työ- ja opiskelupaikan kaikille norssilaisille. Päämääräämme pyrimme kuuden strategisen painopistealueen avulla, joita ovat yläasteen kehittäminen kasvatustehtävää korostaen, lukion kehittäminen tiedelukioajattelun pohjalta, opetusharjoittelun ja ohjauksen kehittäminen, täydennyskoulutuksen järjestäminen mm. ulkoisen rahoituksen hankkimiseksi, kokeilu- ja kehittämistoiminnan edistäminen sekä koulun toiminnan jatkuva parantaminen.

Tämän strategian luominen alkoi kaksi vuotta sitten dosentti Esko Alasaarelan perusteellisen koulun toiminta-analyysin pohjalta, joka toteutettiin uudemman kerran huhtikuussa 1998. Tiimeissä strategiasuunnitelmaa on hiottu siten, että syksyllä 1997 se voitiin liittää koulun www-sivuille http://norssi.oulu.fi.

Oulun yliopiston sisäisessä tulossopimuksessa 1997 on sovittu koulumme painopistealueiksi seuraavat: verkostoituminen oppimiskeskukseksi, kansain-välistyminen, opetussuunnitelman kehittäminen, opetusharjoittelun ke-hittäminen sekä täydennyskoulutus ja tutkimus. Seuraavassa tarkastelen lyhyesti toteutuneita toimia mainituilla alueilla.

1. OPETUSHARJOITTELU JA SEN KEHITTÄMINEN

Aineenopettajakoulutus

Opettajankoulutus pyrkii käsittelemään opettajaksi kasvua, opettajana toimimista sekä opettajan työtä ja tehtäviä mahdollisimman laajasti. Aineenopettajakoulutuksen pedagogiset opinnot ryhmiteltiin uudestaan lukuvuoden 1997-98 alussa viideksi moduuliksi:

Moduuli 1 Orientaatio opettajan pedagogisiin opintoihin ( 1 ov)

Moduuli 2 Ihmisen ja nuoren kasvu ( 6 ov)

Moduuli 3 Kasvattava vaikuttaminen (9 ov)

Moduuli 4 Kasvatuksen kontekstuaalisuus (8 ov)

Moduuli 5 Opettajan oma kasvu (11 ov)

Koulutyöskentelyn tavoite on perehdyttää opiskelija opettajan työhön kouluyhteisön jäsenenä ja erilaisissa yhteistyöryhmissä. Tämä tapahtuu osallistumalla laajasti koulutyöhön, perehtymällä opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen sekä osallistumalla moniaineprojektiin.

Valinnaisuus

Koulutyöskentelyn valinnaisuutta on lisätty erityisesti moduulissa neljä tarjoamalla opiskelijoille yhteensä 20 eriaiheista 2-4 opintoviikon laajuista kurssia. Harjoittelua on monipuolistettu moniaineprojektien avulla ainekeskeisyyden purkamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Syksyn 1997 yleisteema oli Suomi 80 vuotta ja siihen osallistuivat eri teemapäivien puitteissa kaikki 157 opiskelijaa.

Ohjauskoulutus

Vuosi sitten aloitettua ohjauskoulutusta on jatkettu kahdessa koulutusryhmässä, joista yksi on jatkoryhmä ja toinen syksyllä 1997 perustetettu koulutusryhmää. Koulutukseen on osallistunut yhteensä 38 ohjaavaa opettajaa. Kouluttajana ja ryhmien konsulttina on toiminut FM Irma Repo Tampereelta.

Kontaktipäivien aiheina on ollut ohjausprosessi ja henkilökohtaiset tavoitteet, vuorovaikutus, itseohjaamisen työtapoja, arvostelu, palaute ja oppimisprosessin arviointi. Päivien aikana on myös eritelty oppimista ja miten sitä voi analysoida ja ohjata. Kontaktipäiviä on syyslukukaudella ollut kolme ja kevätlukukaudella kaksi.

Koko opettajakunnalle on järjestetty syksyllä 1997 koulutustapahtuma, jossa keskityttiin vuorovaikutuksen analysoimiseen ja vuorovaikutus-taitojen kehittämiseen. Kouluttajana oli Mikko Aalto. Joensuun normaalikoulun ala-asteen rehtori Risto Patrikainen piti koulutusiltapäivän lokakuussa 1997 opettajuuden laadusta.

Ohjauskoulutuksen aikana on jatkettu opettajan ammattitaidonkriteeristön kehittämistä ja siihen liittyen on kehitetty harjoittelijan oman työn suunnittelu- ja arviointimallia ohjaajien ja opiskelijoiden käyttöön.

Yhteistyö

Erilaisia yhteistyöryhmiä koulun, opettajankoulutuslaitoksen ja yliopiston ainelaitoksien välillä on ollut seuraavasti:

1. neuvottelukunta

2. valintatoimikunta

3.valintojen kehittämistyöryhmä

4.aineenopettajakoulutuksen yhteistyöryhmät (yhteensä viisi)

Työryhmien lisäksi on neuvottelukuntien toimesta järjestetty yhteisiä neuvottelu- ja kehittämispäiviä koulun ja opettajankoulutuslaitoksen henkilökunnille, viimeisin 6.5.1998. Myös kasvatustieteen pienryhmät ovat osa yhteistyötä ja harjoittelun kehittämistä.

Opiskelijoiden perehdyttämistä etä- ja monimuoto-opetukseen on jatkettu lukuvuonna 1997-98 aikaisempien kokemusten pohjalta siten, että mukana on ollut eri aineiden opiskelijoita 35. Opinnoista kaksi opintoviikkoa on teoreettista opiskelua ja käytännön perehtymistä telematiikkaan. Toinen kaksi viikkoa mennyt osittain kenttä koululla ja osittain normaalikoulussa. Oulun normaalikoulusta etäharjoittelua on ohjannut yhdeksän ohjaajaa. Yhteistyökuntiamme ovat Pyhäjoki, Haapavesi, Utajärvi, Vaala, Kuusamo, Suomussalmi, Utsjoki.

Etäopetusharjoittelussa opintoympäristön on muodostanut ensisijaisesti koulussamme kehitelty NEBED-ympäristö. Opiskelijat tekevät tiivistelmän opinnoistaan verkkoon ja hyödyntävät kokemuksensa ainedidaktiikassa ja sen seminaarityössä. Näin ollen mukana on ollut ensimmäistä kertaa myös didaktiikan lehtoreita.

Etä- ja monimuoto-opetuksen sekä näihin liittyvän opetusharjoittelun ke-hittämiseksi olemmekäynnistämässä yhteistyöhanketta Joensuun ja Savonlinnan normaalikoulujen kanssa, joiden edustajat vierailivat Oulussa toukokuun alussa. Lisäksi asioita on suunnitteltu yhdessä video-neuvottelujen avulla.

Luokanopettajakoulutus

Opiskelijoille tarjotaan normaali-koulussa harjoitteluympäristöjä, joissa he voivat tutkia kasvatusta, opetusta ja oppimista monipuolisesti ja kriittisesti yhdessä muiden opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Tavoitteiden saavuttamiseksi opiskelijat osallistuvat opetukseen ja koulutyöhön kuuluvaan oppituntien ulkopuoliseen toimintaan kuten juhliin, retkiin ja vanhem-painiltoihin. Lisäksi he osallistuvat erilaisiin tutkimuksellisiin tehtäviin.

Opetusharjoittelu muodostuu moduuliharjoittelusta ja syventävästä harjoittelusta. Harjoittelun kokonais-laajuus on 18 opintoviikkoa, josta moduuliharjoittelun osuus on 8 ja syventävän harjoittelun osuus 10 opintoviikkoa.Opetusharjoittelusuun-nitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti harjoittelun tavoitteita, sisältöjä, ajoitusta ja arviointia.

Opetusharjoittelun ohjauksen tavoitteena on pyrkiä tukemaan monipuolisin ohjausmenettelyin opiskelijan ammatillisten taitojen ja ammatti-identiteetin kehittymistä. Oulun normaalikoululla toteutetaan nimenomaan ohjattua opetus-harjoittelua, joka on selkeästi tavoitteellisempaa kuin pelkkä työharjoittelu.

Opetusharjoittelun kehittäminen ja opetusharjoitteluun liittyvä yhteistyö

Oulun opettajankoulutuslaitoksessa on toteutettu 1990-luvulla lukuisia kehittämisprojekteja.

Normaalikoulun ala-asteen toimintaa on kehitetty samojen periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi lukuvuoden 1997-98 alusta käynnistyi kansainvä lisen luokan toiminta. Vuonna 1994 käynnistyneeseen M.Ed. International Programme koulutusohjelman harjoittelua voidaan toteuttaa nyt tarkoituksenmukaisessa ympäristössä opettajankoulutuslaitoksen läheisyydessä.

Luokanopettajakoulutuksen neuvot-telukunta (aikaisemmin opetus-harjoittelun ohjauskunta) on järjestänyt opetusharjoittelun kehittämis-seminaarin, jossa käsiteltiin kaikkea harjoittelusta kerättyä palautetta, valmisteltiin esityksiä tulevan vuoden opetusharjoittelusuunnitelmaan ja käsiteltiin muita ajankohtaisiksi koettuja kysymyksiä. Seminaariin osallistui neuvottelukunta kokonaisuudessaan (mm. kolme edustajaa normaalikoulun ala-asteelta), opettajakoulutus-laitoksen johto ja hallinnon edustajia, didaktiikan lehtoreita sekä opiskelijoita eri vuosikursseilta. Kevään 1998 aikana on suunniteltu neuvottelukunnissa mm. ohjaajakoulutusta, joka olisi yhteistä sekä luokanopettaja-koulutuksen että aineenopettaja-koulutuksen ohjaaville opettajille ja didadaktiikan lehtoreille.

Yhtenäisen peruskoulun toteutuminen edellyttää, että niin luokanopettaja- kuin aineenopettajakoulutuksessa tulevat opettajat perehtyvät peruskouluopetukseen koko laajuudessaan. Tänä lukuvuonna aineenopettajiksi opiskelevien ala-asteeseen tutustumisvaihe oli aikaisempaa toiminnallisempaa. Myönteisten kokemusten rohkaisemina jatkamme kehittämistyötä tähän suuntaan ja luomme luokanopettajille mahdollisuuksia tutustua ylä-asteeseen.

2. TULOSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄ KEHITTÄMISTOIMINTAA

Yhteistyön kehittäminen, verkostoituminen

Opetushallitus

Olemme mukana opetushallituksen valtakunnallisessa KIMMOKE -hankkeessa, jonka tavoitteena on kielten opetuksen kehittäminen.

Koulumme on myös pilottikoulu kaikilla kouluasteilla opetushallituksen valtakunnallisessa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittämisprojektissa LUMA:ssa, jonka yhteydessä yläasteella ja lukiossa on kehitelty toiminnallisia ja oppilaskeskeisiä opetusmenetelmiä. Erilaiset työtavat ovat kehittyneet myös siitä syystä, että syksyllä siirryttiin 75 minuutin oppituntiin.

Keskeinen osa työtapojen kehittämistä on ollut apul. professori Sanna Järvelän johdolla toteutettu tietokoneavusteisen , intentionaalisen oppimisympäristön luominen osana kemian tutkivaa oppimisprojektia. Tässä projektissa on hyödynnetty sisäiseen lähiverkkoon pohjautuvaa hypermediajärjestelmää ns. CSILE -ympäristöä, jonka ytimenä on oppilaiden itsensä luoma tietokanta. Osallistumme myös opetushallituksen ympäristö kasvatuksen GLOBE -projektiin.

Yritykset

Koulun, yliopiston ainelaitosten, Oulun Lyseon lukion, Nokian, Kemiran, Orionin ja Arizon Chemical Oulun tehtaiden yhteistyöhankkeissa lukiomme oppilaat voivat suorittaa lähinnä matemaattisissa aineissa ja informaatiotekniikassa 12-15 opintoviikkoa yliopistossa hyväksyttäviä opintosuorituksia. Yritykset tukevat toimintaa ja tarjoavat harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Tämä ohjelma laajentui päättyvän lukuvuoden alussa koskemaan kaikkia Oulun kaupungin lukioita.

Oulun kaupunki ja muut kunnat

Kansainvälinen luokka perustettiin syksyllä 1997 koulumme ala-asteelle. Riittävän kielitaidon omaavia oppilaita luokkaan tuli 14. Opettajan palkkauksesta huolehtii Oulun kaupunki. Koulumme vastaa muista kuluista.

Yläasteelle tuli myös maahan-muuttajalasten ryhmä marraskuun alussa ns. valmistavaan opetukseen. Kuusi ryhmän oppilaista tuli Ouluun suoraan Turkin pakolaisleiriltä. Näiden oppilaiden opettajan palkkauksen maksaa kuluvan lukuvuoden osalta Oulun kaupunki. Maahanmuuttajalasten opetusta on kehitetty yhteistyössä Oulun kaupungin koululaitoksen ja opettajankoulutus-laitoksen kanssa.

Tiedekunnan ja koulun edustajat tapaavat vuosittain Oulun kaupungin koulutoimen johtavat virkamiehet. Viimeisin neuvottelutilaisuus oli joulukuussa 1997. Koulun rehtorit osallistuvat säännöllisesti Oulun kaupungin rehtoreiden neuvottelutilaisuuksiin. Kaikki Oulun lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat yhteistyössä sikäli, että niiden opiskelijat voivat valita kursseja yhteiseltä kurssitarjottimelta. Johtava rehtori on jäsenenä Oulun kaupungin hallituksen asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on luoda suunnitelma kansainvälisen koulun perustamiseksi Ouluun.

Pyhäjoen lukion kanssa on toteutettu telemaattisesti äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien opetusta. Opetusta mm. saksan kielessä ja matemaattisissa aineissa on telamatikan avulla lähetetty myös Utsjoelle. Koulumme on mukana myös etä- ja monimuoto-opetuksen periaatteille perustuvassa lukiohankkeessa ns. Lumo-projektissa, joka alkoi lukuvuoden 1997-98 alussa. Tässä yhteistyöhankkeessa on koulustamme toteutettu tele-maattisesti historian ja ruotsin kielen kurssien opetusta Tyrnävän ja Yli-Iin kuntien oppilaille. Historian opettajat ovat tehneet historian kurssien opintomateriaalit www-ympäristöön.

Ainelaitokset

Yhteistyötä koulun ja ainelaitoksien välillä on pyritty kehittämään edelleen. Tähän tarkoitukseen yliopisto myönsi myös hankerahaa yhteensä 200 000 mk. Olemme olleet mukana seuraavissa yhteistyöhankkeissa:

Ala-asteella on järjestetty useita täydennyskoulutustapahtumia mittatilauskoulutuksena. Yksittäiset koulut eri puolilta Pohjois-Suomea ovat tilanneet VESO-koulutuspäiviä, joiden sisällöt ovat vaihdelleet esi- ja alkuopetuksen ongelmatiikasta eri oppiaineiden opetuksen erityis-kysymyksiin.Chydenius-Instituutin tilauksesta on järjestetty perinteiseen tapaan useita koulutuspäiviä ala-asteella. Tilauskoulutuksen lisäksi ala-aste on järjestänyt joitakin koulutustapahtumia, joita on markkinoitu kaikille kulloisestakin aiheesta kiinnostuneille opettajille. Kaikki koulutus on järjestetty maksupalvelutoimintana.

Koulussamme käynnistyi helmikuussa 1998 opetushallituksen kustantamana viiden opintoviikon täydennys-koulutusohjelma luokanopettajille matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiseksi. Kurssille ilmoittautui 24 opettajaa.Tämä koulutus jatkuu vielä syksyllä 1998.

Yläasteen ja lukion puolella täydennyskoulutusta on järjestetty kielten, biologian ja maantiedon, historian, kemian ja tekstiilityön opettajille. Tammikuussa 1998 toteutui reaaliaineiden opettajille tarkoitettu koulutus yo-kirjoitusten uudistuneesta reaalikokeesta. Osallistujia kurssille tuli n. 130 opettajaa. Huhtikuussa järjestettiin äidinkielen opettajille seminaari kirjallisuuden opettamisesta koulussa.

Syksyllä 1997 toteutui SURE ry:n toimesta koulussamme Oulun ja Lapin läänin lukioiden rehtoreille tarkoitettu ylioppilastutkintoa käsittelevä koulutustapahtuma. Kajaanin kaupungin sivistystoimen johdolle ja koulutuslautakunnalle järjestettiin koulutustapahtuma koulutus-teknologiasta. Neljä koulumme opettajaa on toiminut tutoreina syksyllä 1997 Oulun yliopiston täydennys-koulutuskeskuksen järjestämässä Suomi tietoyhteiskunnaksi opettajien pedagogisella täydennyskoulutuskurssilla.

Kansainvälisyys

Kansainvälinen opettajankoulutus on lisännyt vuorovaikutusta erityisesti luokanopettajankoulutuksessa. Hollannista ja Itävallasta on ollut aineenopettajaharjoittelijoita. Oppilas-vaihtotoiminta on ollut aktiivisinta saksalaisten kanssa (mm. Bielefeld ja Leverkusen). 9.luokan oppilaita on ollut tänäkin lukuvuonna työelämää n tutustumisjaksolla Tarton Maarjan koulussa. Lukion oppilaat tekivät Irish Studies -kurssin yhteydessä opintomatkan Irlantiin huhti-toukokuun vaihteessa. Opettajia kävi opiskelemassa ja tutustumassa paikallisiin kouluihin vähintään viikon jakson ajan USA:ssa, Italiassa, Englannissa, Irlannissa Hollannissa, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Opettajien vierailuihin on saatu Comenius-rahaa. Lisäksi koulutyöskentelyn harjoitteluun on osallistunut opiskelijoita mm. Virosta.

Koulussa on käynyt monia ulkomaisia vieraita tutustumassa koulun toimintaan ja opettajankoulutukseen. Ala-asteella on jatkettu English Project -opetusta paluumuuttajaoppilaille.

Yläasteen 7.luokalla aloitti kaksikielinen opetusryhmä toimintansa syksyllä 1997. Ryhmässä on 15 oppilasta, joiden kursseista noin puolet toteutetaan englannin kielellä. Kansainvälistä luokkaa, kaksikielistä opetusryhmää ja suomi toisena kielenä opetusta varten on laadittu omat opetussuunnitelmat. Kaksikielisen luokan opetuksen ja oppilaiden englannin kielen kielitaidon edistämisessä suuri merkitys oli Englannista vaihto-opiskelijana tulleella David Milliardilla. Hän työskenteli saamansa stipendin turvin syyslukukauden 1997 koulussamme. Koulumme on myös Unesco-koulu, jonka puitteissa on järjestetty erilaisia teematapahtumia mm. ala-asteella kaksi kertaa kulttuurikasvatuksen teemat ja kansainvälinen ilta YK-päivän tietämissä.

Muuta

Edellä todettujen lisäksi koulussamme on keskitytty erilaisten pedagogisten vaihtoehtojen kokeilemiseen, opetussuunnitelmien kehittämiseen laajentamalla kurssitarjotinta ja parantamalla kurssioppaita, kehittämällä oppilasarvostelua ja opetusmenetelmiä. Syksyllä 1997 yläasteella ja lukiossa siirryttiin 75 minuutin oppituntiin ja 5-jaksojärjestelmässä tapahtuvaan täysin luokattomaan opiskeluun lukiossa. Oppilaiden opiskelun tukemiseksi on tehostettu kuluneen vuoden aikana erityisesti lukion ryhmäohjaajien toimintaa sekä yläasteella luokanvalvojien ja opinto-ohjaajien yhteistyötä mm. ns. elämisentaitokurssin yhteydessä.

Näistä ja monista muista opettajien tai opettajaryhmien omaehtoisista kehittämis- ja kokeiluhankkeista on tarkempia kuvauksia toisaalla tässä vuosikertomuksessa. Tutkimus-toimintaan kuuluu opettajien jatko-opintojen opinnäytetöitä. Koulumme henkilöstö on aktiivista joukkoa tässä suhteessa. Opettajakunnassa on toistakymmentä lisensiaattitutkinnon suorittanutta opettajaa. Osa opettajista jatkaa myös syventäviä opintoja kasvatustieteissä tai osallistuu muuhun pitkäkestoiseen jatkokoulutukseen. Aktiivisimmat opettajat ovat jaksaneet vielä ahertaa mm. matematiikan, yläasteen biologian, lukion historian sekä filosofian ja lukemaan oppimisen oppikirjatyössä tai muissa oppimateriaalitöissä.

Kiitos

Lukuvuoden loppu on kiitoksen aikaa. Erinomaista tulosta on saatu aikaan päättyvänä lukuvuonna. Helppoa se ei ole aina ollut, vaan jokainen on joutunut pinnistämään äärimmilleen niin henkiset kuin fyysisetkin voimavaransa ahkeroidessaan yhteisen asiamme puolesta. Tyytyväisin mielin voimme kuitenkin katsoa aikaa taaksepäin.

Lämmin kiitos kaikille norssilaisille ja yhteistyökumppaneille erinomaisista yhteistyöstä ja uurastamisesta kaiken sen monipuolisen toiminnan eteen, mikä antaa kasvun niin oppilaille kuin tuleville opettajille. Työllä nne rakennatte koulun ja luotte sen maineen. Parasta kiitosta on se, kun kouluamme arvostavat sekä vanhemmat että oppilaat ja se, että yliopisto kokee koulumme merkit-täväksi koulutus- ja kehittämis-laitoksekseen.

Virkistävää kesää kaikille!

Paluu edelliselle sivulle