Oulun normaalikoulun vaiheita
Norssi on Oulun vanhan koulun jälkeläinen. Vanhimmat
edeltäjät olivat Oulun pedagogio 1609-1682, Oulun triviaalikoulu ja
apologistiluokka 1682-1842 sekä Yläalkeiskoulu (Högre
elementarskolan) 1842-1863, joka oli neljäluokkainen.
Koulu
laajennettiin 1863 yliopistoon johtavaksi Oulun alkeisoppilaitokseksi
(Elementarläsoverket i Uleåborg), jossa aluksi oli osittain suomi
opetuskielenä ja josta ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1866.
Ruotsi määrättiin 1873 ainoaksi opetuskieleksi ja koulu toimi
Oulun ruotsalaisena lyseona (Svenska lyceet i Uleåborg) 1874-1899. Koulu
joutui siirtymään 1828 Pokkitörmälle rakennetusta talosta
entiseen Svendelinin taloon 1890. Koulu toimi 1899-1904 Ruotsalaisena
reaalilyseona, mutta määrättiin muuttumaan asteittain
Suomalaiseksi reaalilyseoksi, koska siinä oli vain 74 oppilasta.
Parina
vuotena koulun nimenä oli Oulun toinen suomalainen lyseo, kunnes sortoajan
senaatti 1915 mahtikäskyllään supisti sen Oulun suomalaiseksi
keskikouluksi. Sen yhteydessä toimi muutamia vuosia (1919-1922) Oulun
maanviljelys- ja teollisuusjaostoinen lyseo. Oulun keskikoulu muutettiin 1955
Merikosken yhteislyseoksi, joka sai 1958 uuden koulutalon. Koulu lakkautettiin
1960 ja perustettiin Oulun normaalilyseo, joka lakkautettiin 1974, koska
opettajankoulutus siirtyi yliopiston yhteyteen. Oulun yliopiston
opettajakoulutuslaitoksen harjoittelukoulun nimeksi tuli Oulun normaalikoulu.
Samalla lopetti toimintansa 1961 perustettu Oulun opettajanvalmistuslaitoksen
harjoittelukoulu, joka liitettiin Oulun normaalikoulun ala-asteeksi. Arkkitehti
Heikki Taskisen suunnittelemat uudet koulurakennukset valmistuivat 1982 ja 1983
yliopistoalueelle Linnanmaalle.
Rehtoreita
G.
Marelius 1873-1890
G. R. Törngren 1890-1905
Einar
Raneken 1905-1908
K. Östberg 1908-1916
Veikko Pakarinen 1916-1920
F.
M. Nyblom (v.t.) 1920-1921
V. J. Laine 1921-1934
Elli Lempa 1934-1946
Akseli
Inkala 1946-1967
Pauli Anttila 1967-1987
Erkki Vilpa 1987-1992
Timo
Lappi 1992-