REHTORIN KATSAUS

- Timo Lappi

[ Harjoittelu monimuotoistuu | Kehittämistä riittää | Uutena kansainvälinen luokka | Muihin kulttuureihin tutustumassa ]

Lukuvuonna 1995-96 aloitettu strategiaprosessi ja tiimityö ovat jatkuneet kuluvankin työvuoden aikana. Tiimeissä on pohdittu koulun toiminnallisia tavoitteita, selkeytetty haluttua tavoitetilaa, muotoiltu uudelleen keskeinen tehtävämme sekä kiteytetty arvoperustaa ja toiminta-periaatteita. Visiomme mukaan koulumme tavoite on olla korkeatasoinen harjoittelukoulu, jossa kasvaa yhteistyökykyisiä, vastuuntuntoisia maailman-kansalaisia.

Koulumme arvoperustan muodostavat sivistys, toisten kunnioittaminen ja työn ilo. Keskeinen tehtävämme on tarjota yliopiston kouluna kehittämis- ja tutkimuskenttää kasvatustieteiden tiedekunnan ohella muillekin tiedekunnille ja niiden laitoksille. Perus- ja lukio-opetuksen sekä opettajankoulutuksen ohella koulussamme toteutetaan monipuolista koulun kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Kaikissa toimissamme korostamme vastuuta ja luottamusta toisiimme. Yhteistyö koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa on voimavaramme. Tähän sisältyy myös oppilaiden näkemysten ja toiveiden kuuluville tuleminen ja huomioon ottaminen. Haluamme rakentaa yhteisöstämme turvallisen työ- ja opiskelupaikan kaikille norssilaisille, jossa avoimesti ja toisiamme arvostaen voimme tehdä työtämme ja keskustella kriittisestikin yhteisistä asioistamme.

Päämäärämme pyrimme seuraavien kuuden strategisen painopistealueen avulla: yläasteen kehittäminen kasvatustehtävää korostaen, lukion kehittäminen tiedelukioajattelun pohjalta, opetusharjoittelun ja ohjauksen kehittäminen, täydennyskoulutuksen järjestäminen mm. ulkoisen rahoituksen hankkimiseksi, kokeilu- ja kehittämistoiminnan edistäminen sekä koulun toiminnan jatkuva parantaminen. Tässä omassa katsauksessani tarkastellen lähemmin eräitä mainituista toimintalohkoista.

Harjoittelu monimuotoistuu

Opetusharjoittelun kehittämishankkeet alkoivat oli jo lukuvuonna 1992-93 ns. Ohari-projektina, ja sen jälkeen moniaineiset opettajuutta reflektoimaan pyrkineet pienryhmät ovat jatkaneet suunnittelua. Käytössä oleva moduulimalli kehiteltiin tuolloin ja viimeksi mallia on muutettu pieniltä osin syksyllä 1996. Koulutyöskentelyn valinnaisuutta on lisätty erityisesti moduulissa kolme ja harjoittelua on monipuolistettu moniaineisten projektien avulla.

Aineenopettaja-harjoittelussa olevat opiskelijat harjoittelevat ala-asteen puolella lähinnä kielissä ja matematiikassa. Myös kasvatustieteen pienryhmät ovat osa yhteistyötä ja harjoittelun kehittä mistä. Edellisenä lukuvuonna aloitettua ohjaajakoulutusta on jatkettu ohjausprosessin syventämiseksi ja ohjaajien henkilökohtaisten ohjaustaitojen kehittämiseksi.

Koulussamme luovuttiin lukuvuoden 1996-97 alussa rehtoria avustavista opettajista. Vastaava resurssi siirrettiin kahdeksalle koordinaattorille ja samalla heidän työkuvaansa liitettiin opetusharjoittelun kehittäminen ja yhteistyön edistäminen opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Opettajien pedagogisten opintojen kehittämiseksi luotiin uudet perusteet dekaanin asettamassa työryhmässä. Työnsä ryhmä, jossa myös koulun edustajat olivat mukana, sai valmiiksi marraskuussa 1996.Kehittämistyö on jatkunut koko lukuvuoden tämän työryhmän esityksen pohjalta. Moduulimalli on muuttumassa viiden modulin rakenteeksi. Uusissa perusteissa haluamme panostaa erityisesti ohjausprosessiin ja saada johdonmukaisuutta teoriaopintojen ja käytännön välille.

Etä- ja monimuoto-opetukseen liittyvän etäharjoittelun kehittämiseksi koulu on mukana kasvatustieteiden tiedekunnan T3-projektissa (Telematics for Teacher Training). Opiskelijoille on järjestetty vuoden vaihteessa 1996 - 97 neljän opintoviikon kokonaisuus valinnaista koulutyöskentelyä etäharjoitteluna tietoliikennetekniikan avulla. Yhteistyökuntia tai kouluja ovat olleet Kuusamo, Suomussalmi, Utajärvi, Muhos, Ruukki, Pyhäjoki sekä Oulun Lyseon lukio. Tarkempi kuvaus telematiikasta ja etäharjoittelusta löytyy koulun WWW-sivuilta, joista mm. opetusministeri Heinonen on antanut myönteistä palautetta. Etäharjoitteluun osallistui 20 opiskelijaa eri oppiaineista. Huhtikuussa kuntien edustajille järjestettiin neuvottelutilaisuus tulevan työvuoden monimuoto-opetuksesta ja etäharjoittelusta. Kunnat ovat panostaneet verkottumisohjelmiinsa myös omalla rahoituksellaan ilman ulkopuolista tukea. Kuntien edustajat ovat innokkaita osallistumaan tietoliikennetekniikan avulla tapahtuvaan yhteistyöhön kanssamme. Edellä mainittujen kuntien lisäksi mm. Haapavesi, Paltamo, Vaala ovat tulossa mukaan yhteistyöhön. Koulujen verkottuminen etenee ripeästi. Opetushallituksen verkottumisohjelmassa verkottuneiden oppilaitosten lukumäärä lähentelee jo neljäätuhatta, mikä kansainvälisestikin ottaen on suuri luku. Siksi on oleellisen tärkeää, että opettajankoulutuksen perusvaiheessa luodaan opiskelijoille mahdollisuuksia perehtyä uusiin oppimisympäristöihin ja tietoliikenteen avulla tapahtuvaan opetukseen.

Kehittämistä riittää

Koulumme on ns. pilottikoulu kaikilla kouluasteilla opetushallituksen valtakunnallisessa KIMMOKE-hankkeessa, jonka tavoitteena on kielten opetuksen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä toimivien yhteistyöverkostojen luominen mukana olevien pilottikoulujen ja ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa. Koulumme kaikki kouluasteet ovat mukana myös opetushallituksen valtakunnallisessa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittämisprojektissa eli LUMA-hankkeessa. Opetusministeriön yliopistolle myöntämästä määrärahasta koulu sai käyttää viime syksynä 480 000 mk viimeksi mainittujen aineiden opetusvä linehankintoihin. Opettajat ovat osallistuneet sekä kouluttajina että ohjattavina opetushallituksen kehittämishankkeiden yhteydessä järjestettyihin koulutustilaisuuksiin.

Koulumme, yliopiston ainelaitosten, Oulun Lyseon lukion, Nokian, Kemiran, Orionin ja Forchemin Oulun tehtaiden yhteistyöhankkeissa lukiomme oppilaat voivat suorittaa lähinnä matemaattisissa aineissa ja informaatiotekniikassa peräti 15 opintoviikkoa yliopistossa hyväksyttäviä opintosuorituksia. Yritykset tukevat toimintaa ja tarjoavat harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.

Uutena kansainvälinen luokka

Kansainvälisen luokan perustamisesta on neuvoteltu Oulun kaupungin opetustoimen kanssa useita kertoja kuluneen lukuvuoden aikana. Lupauksia on saatu yliopiston taholta, että kansainvälinen luokka voi aloittaa toimintansa syksyllä 1997. Myös muista asioista on Oulun kaupungin koulutoimen johtavien virkamiesten kanssa pidetty yhteisiä keskustelutilaisuuksia, joihin on osallistunut dekaanin ohella myös muita kasvatustieteiden tiedekunnan ja opettajankoulutuslaitoksen edustajia. Koulun rehtorit osallistuvat säännöllisesti Oulun kaupungin rehtoreiden neuvottelutilaisuuksiin.

Kaikki Oulun lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat yhteistyössä sikäli, että niiden opiskelijat voivat valita kursseja yhteiseltä kurssitarjottimelta. Pyhäjoen lukion kanssa on toteutettu telematiikan avulla kielten ja lukion tiedekurssien opetusta. Opetusta on lähetetty myös Utsjoelle. Pyhäjoen kunnan kanssa toteutuvaan yhteistyöhankkeeseen "Telemaattiset oppimisympäristöt alueellisen kehittämisen välineenä " on saatu myös Pohjois-Pohjanmaan liitolta rahallista tukea. Koulumme on mukana myös etä- ja monimuoto-opetuksen periaatteille perustuvassa lukiohankkeessa ns. Lumo-projektissa. Tämän yhteistyöhankkeen muut osapuolet ovat Tyrnävän ja Yli-Iin kunnat (varsinaiset luvan hakijat), Muhoksen lukio, Oulun aikuislukio, Oulun Lyseon lukio ja Merikosken lukio. Opettajankoulutuslaitos edustaa hankkeen tutkimuspuolta. Yliopiston koululla on yhteydet ainelaitoksiin

Koulun ja yliopiston ainelaitoksien välinen yhteistyö on monipuolistunut kuluvan lukuvuoden aikana keskinäisten vierailujen ja yhteistyöneuvottelujen tuloksensa. Yhteisiin hankkeisiin on saatu myös ensimmäisen kerran tähä n tarkoitukseen kohdennettua rahoitusta yhteensä 140 000 mk. Kuluneen lukuvuoden aikana on toteutettu seuraavia hankkeita:

Ensi syksynä yhteistyö ainelaitoksien kanssa laajenee koskemaan myös muita kuin edellä mainittuja laitoksia.

Koulun etäopetusluokan laitteistoa on kehitetty. Myös muiden oppiaineiden opetusvälineitä ja materiaaleja on uusittu ja täydennetty kohtuullisessa määrin. Koulu on verkotettu ja kaikki 120 mikroa ovat myös Internetissä. Tiedotustoimintaa on kehitetty myös tietoliikenteen avulla mm. luomalla koulun omat WWW-sivut. Kouluun on rakennettu sisäinen teksti-tv -järjestelmä.

Ala-asteella on järjestetty useita täydennyskoulutustapahtumia mittatilauskoulutuksena. Yksittäiset koulut eri puolilta Pohjois-Suomea ovat tilanneet VESO-koulutuspäiviä , joiden sisällöt ovat vaihdelleet esi- ja alkuopetuksen ongelmatiikasta eri oppiaineiden opetuksen erityiskysymyksiin. Chydenius-Instituutin tilauksesta on järjestetty perinteiseen tapaan useita koulutuspäiviä ala-asteella. Tilauskoulutuksen lisäksi ala-aste on järjestänyt joitakin koulutustapahtumia, joita on markkinoitu kaikille kulloisestakin aiheesta kiinnostuneille opettajille. Kaikki koulutus on järjestetty maksupalvelutoimintana. Yläasteen ja lukion puolella täydennyskoulutusta on jä rjestetty kielten, biologian ja maantiedon, historian, kemian, tekstiilityön ja äidinkielen opettajille.

Muihin kulttuureihin tutustumassa

Kansainvälinen opettajankoulutus on lisännyt vuorovaikutusta erityisesti luokanopettajan-koulutuksen puolella. Hollannista ja Itävallasta on ollut aineenopettajaharjoittelijoita. Oppilasvaihtotoiminta on ollut aktiivisinta saksalaisten kanssa (mm. Bielefeld ja Leverkusen). 9. luokan oppilaita oli työelämään tutustumisjaksolla Tarton Maarjan koulussa. Opettajia kävi opiskelemassa ja tutustumassa paikallisiin kouluihin vähintään viikon jakson ajan USA:ssa, Hollannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Opettajien vierailuihin on saatu Comenius-rahaa. Koulussamme on vieraillut runsaasti ulkomaisia opetusalan edustajia tutustuen koulun toimintaan ja opettajankoulutukseen. Ala-asteella on jatkettu English Project -opetusta. Ulkomailla asuneet suomalaiset paluumuuttajaoppilaat ja englantia äidinkielenään puhuvat oppilaat ovat opiskelleet osan viikottaisesta työajastaan englanniksi. Tavoitteena on ollut säilyttää englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito ja toisaalta tarjota eriyttävää opetusta.

Edellä todettujen lisäksi on kuluneen lukuvuoden aikana keskitytty erilaisten pedagogisten vaihtoehtojen kokeilemiseen, opetussuunnitelmien kehittämiseen laajentamalla kurssitarjotinta, kehittämällä oppilasarvostelua ja opetusmenetelmiä. Merkittävä kehittämishanke on ala-asteelle perustettu Oulun Filosofia koulussa -keskus. Tutkimustoimintaan kuuluu opettajien jatko-opintojen opinnäytetöitä. Meneillään on useita lisensiaattitutkimuksia. Osa opettajista jatkaa syventäviä opintoja kasvatustieteissä tai osallistuu muuhun pitkäkestoiseen jatkokoulutukseen, mm. seuraaviin: PD- koulutus, Suomi tietoyhteiskunnaksi -koulutus, suomi toisena kielenä -koulutus ja vieraskielisen opetuksen koulutus.

Henkilökunta ja opettajat ovat aktiivisesti paneutuneet työhönsä ja sen kehittämiseen. Terve, hyvinvoiva, osaava ja yrittävä henkilöstö on tuloksellisen toiminnan perusta. Työstämme voimme olla ylpeitä ja kiitollisia. Erinomaista tulosta on saatu aikaan kuluneen työkauden aikana, vaikka se on usein vaatinut voimavarojen äärimmilleen ponnistamista. Edessäpäin ovat uudet odotukset ja haasteet. Yhteisten arvojemme mukaan vain yhdessä toimien ja toinen toistemme työtä arvostaen jaksamme panostaa lasten ja nuorten parhaaksi ja heidän kasvunsa tukemiseksi

Parhaat kiitokseni hyvin tehdystä työstä koko koulumme väelle, niin opettajille, muulle henkilökunnalle kuin oppilaillekin. Toivotan kaikille virkistävää ja voimia antavaa kesälomaa.

WWW-toteutus by Mika Ruikka 1996