Sinikka Raappana
Norssin lukion tavoitteena on kasvattaa oppilaistaan monipuolisesti sivistyneitä maailmankansalaisia. Sivistyneelle ihmiselle on ominaista tiedon hallinnan lisäksi suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen, hyvä itsetunto, toisen ihmisen kunnioittaminen ja vastuullinen suhtautuminen luontoon ja ympäröivään maailmaan.
Tavoitteiden saavuttamiselle meillä on hyvät ulkoiset edellytykset. Kouluun hakeutuu lahjakkaita oppilaita, aloituskeskiarvo on kaupungin kärkeä. Resurssit ovat kohtuulliset, mm. keskimääräinen ryhmäkoko on kymmenen oppilasta pienempi kuin muissa lukioissa. Koulussa on ammattitaitoiset opettajat, vaihtelua ja haastetta opetukseen tuovat harjoittelijat, yhteydet ja yhteistyötä yliopiston eri laitoksiin, telemaattiset ja teknologiset sillat minne tahansa maailmaan ja tiedon valtateille.
Kurssitarjonta on monipuolinen ja ajanmukainen. Selvimmin monipuolisuus ja koulun erityispiirteet näkyvät koulukohtaisissa soveltavissa kursseissa, joita on tarjolla yli neljäkymmentä. Valikoimassa on tukikursseja lukion aloittaville, eri oppiaineita monipuolisesti integroivia kursseja, taidetta, teknologiaa, yliopiston opintoviikkoihin oikeuttavia, esimerkiksi kemiassa ja kirjallisuudessa aina approbaturiin asti. Tietotaidon ohella on sosiaalisuutta ja ihmisena kasvua tukevia kursseja, mm. oppilastutorkurssi ja maailmankansalaisen kypsyyskoe (global citizenship).
Norssin lukio on aidosti luokaton. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija laatii itse opinto-ohjelmansa valitsemalla yksilöllisesti ja vapaasti haluamansa kurssit, päättää missä ajassa lukion aikoo suorittaa ja vastaa itse myös opinto-ohjelmansa suorittamisesta. Se on nuorelle vaativa tehtävä. Opiskelu lukiossa on tiedollisesti melko vaativaa ja päättökokeen suorittaminen hyvin arvosanoin edellyttää ahkeraa opiskelua. Lisäksi lukio-opiskelu edellyttää oma-aloitteisuutta, itsenäisyyttä, päämäärätietoisuutta ja sinnikkyyttä.
Joskus opinto-ohjelma saattaa osoittautua liian raskaaksi tai opiskelija ei pysty suunnitelmaansa riittävän vankasti sitoutumaan tai elämässä sattuu asioita, jotka vievät voimia opiskelusta. Ongelmia saattavat aiheuttaa jaksojen epätasaisuus ja raskas koeviikko. Hyvän kurssitarjottimen ja toimivan työjärjestyspohjan laatiminen vaatii jatkuvaa kehittämistä, pohdintaa ja yhteistyötä koko kouluyhteisöä ajatellen, mutta erityisen tärkeä se on erilaisilla aikatauluilla ja opinto-ohjelmilla opiskelevien lukiolaisten kannalta.
Opiskelun helpottamiseksi ja lukion profiilin parantamiseksi lukion opetussuunnitelma on päivitetty, samoin kurssivalikoimaa ja kurssiopasta on uudistettu. Opintojen ohjausta on tehostettu lisäämällä ryhmänohjaajien määrää, ja opiskelijoista huolehtimista painotetaan osana jokaisen opettajan työtä. Vaihtoehtoisia kurssien suoritustapoja kehitetään ja etsitään erilaisia tapoja oppilasarviointiin koekeskeisyyden sijaan.
Opiskelijoiden aktiivisuus ja kannanotto itseään koskeviin asioihin on olennainen osa koulun kehittämistä ja heidän panostaan yhteisistä asioista päätettäessä tulee vahvistaa, mm. kehittämällä oppilaskuntatyötä ja ottamalla opiskelijaedustajia eri työryhmiin. Kurssien opiskelutavoista ja suorittamisesta sopiminen on tärkeä osa opettajien ja oppilaiden yhteistyötä.
Nämä asiat ovat ratkaisujen hakua koettuihin ongelmiin. Laajempana haasteena kouluille on muuttuvan yhteiskunnan vaateisiin vastaaminen. Kukaan meistä ei tiedä tulevaisuutta, mutta tutkijat ja ennustajat ovat yhtä mieltä siitä, että nyt ja tulevaisuudessa meidän jokaisen on sopeuduttava jatkuvaan muutokseen ja epävarmuuteen. Ennusteiden mukaan nykyisiltä ja tulevilta kansalaisilta, varsinkin menestyjiltä, edellytetään mm. vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja, oman kulttuurin tuntemusta ja herkkyyttä oivaltaa ja hyväksyä erilaisuutta, kielitaitoa, itsetunoa ja -tuntemusta, kykyä oppia jatkuvasti uutta. Osaaminen on ongelmanratkaisua ja tiedon prosessointia, ei tiedon varastointia.
Pekka -96 kirjoitti englannin aineessaan toukokuussa 1997: "School measures our intelligence and memory by exams and other tests. We are tested like guinea-pigs so that society could see who is smart and good. Those bright and loyal ones are raised above the others. The ones who do not fit the plan just fall out. School is a factory, in goes a child out comes a young adult ready to learn a profession. But what happens between those two points? Teachers teach their classes not seeing the pupils as persons but masses of pupils to teach.A couple of students may break through the mass but usually that's bad, they get disliked by the teachers and into trouble. One important thing is missing, nobody teaches us how to live, how to manage, what to do. As a teenager you don't know anything and when you try to find out about important things at school you find yourself talking to the walls, nobody is interested in you."
Katkelma kertoo oppilaan näkökulmasta hyvin olennaisia asioita ja asettaa haasteensa koululle em. yleisiin tavoitteisiin liittyen. Opiskelijan pitäisi koulussa saada kokemusta siitä mitä häneltä edellytetään elämässä, mitä tulisi osata, mihin tietoja soveltaa. Koulutuksen tehtävänä on antaa oppijalle voiman tunnetta -uskoa ja luottamusta omiin kykyihin ja taitoa käyttää niitä. Opiskelijaa ei voi kasvattaa osaksi valmista rakennelmaa, vaan jokainen opiskelija lukiossa luo ja rakentaa omaa nykyhetkeään ja tulevaisuuttaan.
Koulu ja koulun kulttuuri vaikuttaa jokaisen oppilaan elämään vahvasti, käydäänhän koulua aikuisuuteen asti. Kun lukiolainen tai ylioppilastutkinnon juuri suorittanut ex-lukiolainen lukee tätä kertomusta, toivon että hän tunnistaa asioita omakseen eikä lue kuin outoa kieltä ihmetellen, onko se mitä kerrotaan tai tavoitellaan ollut osa hänen arkeaan niinä satoina koulupäivinä, jotka hän on koulua käynyt tai voiko koskaan olla. Toivon, että norssin lukio on antanut lähteville oppilaille eväitä elämään ja että siivet kantavat korkealle. Kouluun jääville ja tuleville oppilaille ja opettajille haasteita riittää. Koulun kehittyminen edellyttää opettajilta, oppilailta, rehtorilta, kaikilta yhteisön jäseniltä rohkeutta, luovuutta, tervettä järkeä ja sitoutumista tavoitteisiin. Haastetta riittää, mutta yhteistyössä ja toisiamme arvostaen, vahvuutemme jakaen pääsemme eteenpäin, parannamme koulua ja maailmaa.
Toivotan lähteville, nykyisille ja tuleville lukiolaisille hyvää kesää ja tulevia opiskeluhetkiä, sekä kiitän oppilaita, kollegoita ja muuta henkilökuntaa kuluneesta lukuvuodesta.