Rehtorin katsaus

REHTORIN KATSAUS

- Timo Lappi

Suomen korkeakoululaitoksessa on neljänä peräkkäisenä vuonna valtion budjettimäärärahat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Harjoittelukoulujen osalta supistukset eivät ole olleet niin rajuja kuin koko korkea-koulujärjestelmässä. Vuosi 1995 oli jo vähän edellistä vuotta parempi ja samoin vuonna 1996 määrärahat hiukan kohosivat edellisen vuoden tasosta. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana tasosta, jolla toimittiin hyvinä taloudellisina vuosina 1990-luvun alussa. Valtion taloudellinen tilanne ei kuitenkaan lupaa hyvää, vaan näyttää siltä, että nykyisellä resurssitasolla on tultava toimeen monia vuosia tästä eteenpäin.

Tästä huolimatta harjoittelukoulujenkin budjettirakenne muuttuu siten, että rahoitus jaetaan perusvoimavaroihin, hankerahoihin ja tuloksellisuusrahaan. Yliopisto tekee opetusministeriön kanssa tulossopimuksen, jossa myös harjoittelukoulut ovat mukana. Harjoittelukoulun kannalta on erityisen tärkeää, että koulut ovat hankkeineen mukana yliopiston tulossopimuksessa, koska vain sitä kautta kouluilla on mahdollisuus saada kehittämishankkeisiinsa rahoitusta yli perusvoimavaran.´Oulun yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1997-2000 todetaan, että harjoittelukoulun tavoitteena on olla korkeatasoinen, yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti suuntautunut oppimiskeskus, joka kasvattaa oppilaistaan yhteistyökykyisiä, itsenäiseen ajatteluun ja vastuuseen kykeneviä kansalaisia. Toiminnan painopistealueita ovat verkostoituminen oppimiskeskukseksi, kansainvälistyminen, opetussuunnitelman kehittäminen, opetusharjoittelun kehittäminen sekä täydennyskoulutus ja tutkimus.

Oulun normaalikoulu sai vuonna 1995 opetusministeriöltä budjetin ulkopuolista rahoitusta opetusharjoittelun ja teknologian kehittämiseen 255 000 mk sekä telematiikkaan ja ohjaajakoulutukseen 150 000 mk. Vuodelle 1996 on tehty uudet esitykset. Opetusministeriö on myöntänyt momentilta ” Eräät opettajankoulutuksen menot” Oulun yliopistolle 1,3 milj. markkaa, josta koulutkin saavat osansa tietostrategiaan liittyviin kehittämishankkeisiin ja yhteistyöprojekteihin ainelaitosten kanssa.

Yhteistyön kehittäminen

Oppimiskeskusajatteluun liittyy yhteistyöverkosto Oulun kaupungissa olevien oppilaitosten kanssa. Akvaariotarjotin tarjoaa kaikille Oulussa olevien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille mahdollisuuksia valita kursseja eri oppilaitoksista. Koulumme tarjoamiin yhteistyökursseihin osallistui muista lukioista enemmän oppilaita kuin mitä omia oppilaita osallistui muiden koulujen kursseille. Oppimiskeskusajatteluun kuuluu myös yhteistyöhanke Oulun yliopiston, Oulun Lyseon, Nokian ja koulumme lukion välillä. Muita yhteistyöyrityksiä ovat mm. Kemira, Orion-yhtymä ja Forchem. Näissä yhteistyöhankkeissa lukiolaiset voivat suorittaa yliopisto-opintoihin kuuluvia kursseja lähinnä matemaattisissa aineissa ja informaatiotekniikassa peräti 15 opintoviikkoa, ja ne hyväksytään osasuorituksina Oulun yliopistossa. Yritykset tukevat toimintaa ja tarjoavat harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.

Verkostumiseen liittyy telematiikan hyödyntäminen opetuksen toteuttamisessa. Pyhäjoen lukion kanssa on toteutettu kielten ja lukion tiedekurssien opetusta telemaattisesti. Pyhäjoen yrittäjyyslukion kanssa yhteistyö jatkuu edelleen. Yhteistyöneuvotteluja kevään kuluessa on käyty Utajärven, Suomusalmen ja Ruukin kuntien kanssa. Kaikki mainitut kunnat ovat lupautuneet lähtemään mukaan tietoliikenteen avulla tapahtuvaan verkottoitumiseen. Myös etä- ja monimuoto-opetuksen periaatteille perustettavassa lukiohankkeessa ns. Lumo-projektissa koulumme on mukana. Tämän yhteistyöhankkeen muut osapuolet ovat Tyrnävän ja Yli-Iin kunnat (varsinaiset luvan hakijat), Muhoksen lukio, Oulun aikuislukio, Oulun Lyseo ja Merikosken lukio. Opettajankoulutuslaitos edustaa hankkeen tutkimuspuolta. Etälukion tulisi aloittaa toimintansa syksyllä 1997.

Koulun toimesta järjestettiin opettajankoulutusasioista yhteinen neuvottelupäivä tiedekuntien eri laitoksille. Huhtikuussa pidettyyn päivään osallistuivat myös läänihallituksen ja Oulun kaupungin opetusviraston edustajat. Puheenvuoroissa todettiin kaikkien opettajankoulutusta järjestävien tahojen halukkuus yhteistyöhön. On vain löydettävä keinot ja tavat tehdä konkreettista yhteistyötä. Näissä merkeissä koulu kutsui erikseen ainelaitoksien edustajat vierailemaan koulussa ja neuvottelemaan yhteistyöasioista. Keskusteluihin on kutsuttu myös ainedidaktiikan edustajat opettajankoulutuslaitokselta. Historian laitos vieraili 28.5. ja matemaattisten aineiden laitokset ke 29.5. Syksyllä jatketaan laitosvierailuja.

Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointia varten on asetettu yhteistyöelin, jossa ovat mukana kasvatustieteiden tiedekunnan, humanistisen tiedekunnan, luonnontieteellisen tiedekunnan, täydennyskoulutuskeskuksen, Kajaanin kehittämiskeskuksen ja Oulun normaalikoulun edustajat. Verkottoitumiseen ja yhteistyöhön eri osapuolten kanssa liittyy oleellisesti koulun tiedotustoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen. Sitä on kehitetty myös tietoliikenteen avulla mm. luomalla koulun omat WWW-sivut. Kouluun on rakennettu sisäinen tekstitv-järjestelmä. Tiedotustoiminnassa tehdään yhteistyötä opettajankoulutuslaitoksen ja täydennyskoulutuskeskuksen kanssa.

Opetusteknologian hyödyntäminen

Keväällä 1996 vietettiin sekä lehtori Vilho Hyytisen, että rehtori Timo Lapin 50-vuotispäiviä. Kuva Villen 50-vuotispäiviltä (Markku Lang)
Vuorovaikutteisten ja kaksisuuntaisten tietoliikennevälineiden nopea tekninen kehitys ja alentuneet hankinta- ja käyttökustannukset ovat avaamassa uusia näköaloja koulutuspalvelujen tarjoamiseen. ja koulutuksen kehittämiseen. Telemaattisen etäopetuksen kehittämiseksi on sovittu yhteistyöhankkeesta Pyhäjoen lukion kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat olleet Oulun Lyseo ja Utajärven lukio. Yhteistyöhankkeen pohjalta molemmat kunnat laativat kehittämissuunnitelman Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle, joka myönsi avustusta hankkeisiin n. 80 000 mk/ koulu.

Opetusteknologian hyödyntämiseksi on hankittu laitteita, jotka mahdollistavat koulutusjärjestelmien eri osien toimivan vuorovaikutuksen. Kouluun on rakennettu äänentoistoltaan opetukseen soveltuva videoluokka. Koulun ja opettajankoulutuslaitoksen välistä sähköistä viestintää on kehitetty. Koko koulu on verkotettu ja liitetty yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Novell-verkkoon. Koulun kaikki 50 mikroa ovat myös Internet-verkossa.

Opettajille ja opiskelijoille on järjestetty koulutusta tieto- ja viestintätekniikasta sekä opetusteknologiasta siten, että opettajat kykenisivät hyödyntämään uusia laitteita ja ohjelmia opetustyössään. Esim. opiskelijoille on järjestetty vapaaehtoisuuden pohjalta telematiikan koulutusta n. 120 tuntia ja Internetkoulutusta muutamalle ryhmälle n. 10 h/ryhmä.

Polar Electro OY:n kanssa viritetty yhteistyöhanke päättyi keväällä 1996. Hankkeen tuloksena valmistui opettajien ja opiskelijoiden toimesta kouluille tarkoitettu opas sykemittarin käytöstä eri opetustilanteissa. Oppaassa on esitetty joukko käytännössä testattuja tuntimalleja mittarin käytöstä. Yhteisen kehittämistyön tuloksena koulu sai käyttöönsä Polar Electrolta parikymmentä sykemittaria. Tällaista molempia osapuolia hyödyntävää yhteistyötä koulun ja yritysten kesken tulee kehittää jatkossakin.

Opetusharjoittelun kehittäminen

Opetusharjoittelun kehittäminen tulee nähdä osana opettajien opintokokonaisuutta, joilla hankitaan laaja pedagoginen kelpoisuus ala-asteelta ammattikorkeakouluun asti. Lähtökohtana on ollut lähestyä opettajuutta ammattina käytännön ohjaustyön kautta. Tavoitteena on parantaa ohjauksen laatua ja sisältöä, kehittää ohjaajien henkilökohtaisia ohjaustaitoja ja samalla laajentaa käsityksiä opettajuudesta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi aloitettiin syksyllä 1995 kehittämään harjoittelumallia, joka olisi monimuotoisempi ja joustavampi kuin nykyinen aine- ja oppituntikeskeinen harjoittelumalli. Mallin kehittämiseen liitettiin ohjaajakoulutusta. Ohjaaksi sovittiin lehtori Irma Repo Tampereelta. Koko lukuvuoden kestävään koulutukseen on osallistunut parikymmentä opettajaa. Työmuotoina on käytetty teorian ja opettajankoulutukselle asetettujen tavoitteiden pohdintaa ja opiskelua sekä intensiivistä ryhmätyöskentelyä. Etä- ja monimuoto-opetukseen liittyvän harjoittelun kehittämiseksi koulu on mukana kasvatustieteiden tiedekunnan T3-projektissa (Telematics for Teacher Training). Kuten edellä todettiin yhteistyösopimuksia on tehty kuntien ja koulujen kanssa siten, että mainittua harjoittelua voidaan kokeilla ja kehittää.

Opettajien pedagogisten opintojen kehittämiseksi on perustettu yhteistyöelin, johon kuuluu edustajia käyttäytymistieteiden laitokselta ja opettajankoulutuslaitokselta sekä normaalikoulusta. Tämän työryhmän tavoitteena on laatia esitys uudistetuista opinnoista marraskuun loppuun 1996 mennessä. Ohjauskunnat nykymuodossaan lopettivat toimintansa. Niiden tilalle perustetaan neuvottelukunnat, joiden keskeisiä tehtäviä ovat opettajankoulutuksen monipuolinen kehittäminen, koulutuksen arvioiminen ja henkilöstökoulutus. Mukaan pyydetään myös ainelaitoksien edustajat. Harjoittelun monipuolistamiseksi on kehitetty aineenopettajille harjoittelumallia, jossa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat tietyn opintokokonaisuuden ala-asteen puolella. Täydennyskoulutuksen järjestäminen

Vuonna 1995 aloitettiin suunnitelmallinen koulun järjestämän täydennyskoulutuksen tarjoaminen kentän opettajille. Periaatteena on ollut, että opettajat toimivat kouluttajina pääsääntöisesti koulun nimissä. Kurssimaksut tulevat koulun tilille. Järjestäjänä koulu on etsinyt yhteistyötahoja ja muita asiantuntijoita, jolloin koulutukseen on voitu yhdistää myös oman henkilökunnan täydennyskoulutusta. Ala-asteella täydennyskoulutusta on järjestetty erityisesti alkuopetuksessa. Tähän koulutukseen on osallistunut n. 100 koulutettavaa. Pitkäkestoiseen harjoitteluun liittyvää ohjaajakoulutusta on järjestetty kolmen päivän aikana 40 opettajalle. Pienten koulujen opettajia on osallistunut runsaasti ala-asteen järjestämille VESO-koulutuspäiville. Myös liikunnasta on järjestetty täydennyskoulutusta. Yläasteen ja lukion puolella päivän parin täydennyskoulutusta on järjestetty seuraavien aineiden opettajille: kielet, biologia ja maantieto, historia, kemia, tekstiilityö ja äidinkieli. Koulutukseen on osallistunut 240 opettajaa 15 koulutuspäivän aikana. Bruttotulot ovat olleet n. 81 000 mk.

Strategiaprosessi ja koulun toiminnan arvioiminen

Ilman luotettavaa arviointia on vaikea kehittää toimintaa. Arviointitieto tukee myönteistä kehitystä ja kannustaa opettajia, oppilaita ja koko koulun henkilökuntaa parantamaan suorituksia niillä alueilla, jotka kehittämistä kaipaavat. Siksi arvioinnin tulee kohdistua myös suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmiin. Tämän ajattelun pohjalta aloitettiin marraskuussa yläasteen ja lukion toiminnan kokonaisarviointi dosentti Esko Alasaarelan johdolla. Hän haastatteli koulun koko henkilökunnan sekä eräitä opiskelijoita ja oppilaita. Haastattelun lisäksi hän suoritti kirjallisen kyselyn opettajien ja henkilöstön mielipiteiden kartoittamiseksi. Tuloksena syntyi n. 40 sivuinen raportti, jonka pohjalta on pidetty kevään kuluessa useita yhteisiä, koko henkilökuntaa koskevia neuvotteluiltapäiviä. Strategia-ajatteluun liittyen perustettiin koulussa entisten työryhmien tilalle tiimejä huolehtimaan käytännössä asioiden hoitamisesta ja hakemaan ratkaisuja todettuihin ongelmiin. Koulun johtamisen kannalta strategiatiimin työ on erityisen tärkeää, koska sen tehtävänä on uudistaa koulun visio ja missio, täsmentää arvopohja koulun toiminnalle ja luoda toiminnan suuntaviivat keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiaprosessi liittyy myös koulun tuloksellisuuden arvioimiseen. Arviointiperusteita on kehitetty yhteistyössä eri harjoittelukoulujen kanssa. Opetusministeriön tavoitteena on laatia tuloksellisuuden kriteerit syksyn 1997 kuluessa. Koska yliopisto on harjoittelukouluissa tapahtuvan koulutuksen järjestäjä, se tulee myös arvioimaan jatkossa koulujensa toimintaa. Koulun toiminnan arviointi tulee olemaan siten monipuolista ja säännöllistä. Eri tahoilta saadun palautteen avulla voidaan kehittää koulua tavoitteiden suunnassa. Kokeilu- ja kehittämistoiminta

Edellä on jo eri yhteyksissä käsitelty moniakin eri kehittämistoimia. Näiden lisäksi on päättyvän lukuvuoden aikana keskitytty opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen, pedagogisten vaihtoehtojen kokeilemiseen sekä teorian ja käytännön yhteyden havaitsemiseen. Merkittävä kehittämishanke on ala-asteelle perustettu Filosofiaa lapsille-keskus. Tutkimustoimintaan kuuluu opettajien jatko-opintojen opinnäytetöitä sekä opettajaryhmien omaehtoisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Tällaisia ovat olleet mm. tutkivan oppimisen, opetuksen eheyttämisen, oppilasarvioinnin, vaihtoehtoisten opetusmuotojen sekä maahanmuuttajalasten opetuskokeilut. Kansainvälinen opettajankoulutus on lisännyt vuorovaikutusta erityisesti luokanopettajankoulutuksen puolella. Oppilasvaihtotoiminta on ollut aktiivisinta saksalaisten kanssa. Monista hankkeista ja projekteista on tarkempia kuvauksia toisaalla tässä vuosikertomuksessa.

Toimintaedellytysten parantaminen

Koulun toimintaan ja yleiskuntoon vaikuttavat keskeisesti mm. siivous-, huolto- ja korjaustoiminta. Vuoden 1995 vaihteessa siivoustyöt siirtyivät rakennushallituksen piirirakennustoimistolta perustetulle siivousyhtiö Engelille ja siltä vuoden 1996 alussa SOL-siivouspalvelulle. Myös pitkäaikainen sopimus Oulun kaupungin kanssa koulun ruokailun järjestämisestä päättyi keväällä 1995. Syksystä 1995 lähtien Amica-yhtiö on huolehtinut hyvällä ammattitaidolla koulun ruokailusta. Kiinteistöyhtiö Engelin toimesta koulun ruokaloissa on tehty merkittävät tarjoilulinjastojen uusimiset ja keittiöissä toteutettu monia muutos- parannustöitä. Myös koulun astiastot ja ruokailuvälineet on uusittu. Kaiken seurauksena ruokaloiden yleisilme on muuttunut paljon viihtyisemmäksi ja toiminta monipuolistunut. Oppilailla ja opiskelijoilla on ruokailun lisäksi mahdollisuus kahvilapalveluihin sekä aamu- että iltapäivällä. Tulevan kesä aikana on tarkoitus uusia myös astioiden palautuslinjastot. Varkauksien estämiseksi kouluun asennettiin hyvin kattava turvajärjestelmä. Koululla on ollut onni saada taitavaa ja aloitteellista työvoimaa työllisyysvaroin palkatuista ja siviilipalveluksessa olevista henkilöistä. Laboratoriomestarin virka muutettiin koulun atk-suunnittelijan työsopimussuhteiseksi toimeksi, johon onnistuttiin saamaan pätevä ja monitaitoinen työntekijä.

Kesäpäivät

Suomen Harjoittelukoulujen Opettajien SUHO ry:n täydennyskoulutuspäiviä vietettiin Oulussa viime heinäkuun lopulla. Päivillemme osallistui maamme 12 opettajankoulutuspaikkakunnalta noin sata iloista ja aktiivista suholaista. Päivien yleisteema oli " Tieto ei yksin riitä". Tämä teema jakaantui päiväkohtaisiksi teemoiksi " Tunnen", "Tiedän", "Koen" ja ”Siis elän". Päiviin liittyi täydennyskoulutuksen ohella kulttuuritarjontaa ja virkistävää yhdessäoloa. Kokoukset, ohjelmaharjoitukset ja päivien järjestelyihin liittyvät monet muut työt vaativat opettajilta aikaa ja lisäsivät jo entisestäänkin tiukkaa työtahtia. Toisaalta osallistuminen suunnitteluun ja yhteisten asioiden järjestä-miseen lähensi opettajakuntia ja antoi mahdollisuuksia myös miellyttävään yhdessäoloon.

Lopuksi

Normaalin koulutyön ohella koulussamme on toteutettu monia teema- ja tapahtumapäiviä tai -viikkoja. Näistä kerrotaan tarkemmin toimintakertomuksen toisilla lehdillä. Paljon ja monenlaista on tapahtunut lukuvuoden aikana koulussamme. Henkilökunta ja opettajat ovat aktiivisesti paneutuneet työhönsä ja sen kehittämiseen. Erinomaista tulosta on syntynyt, vaikka se on usein vaatinut voimavarojen äärimmilleen ponnistamista. Työkausi on ollut raskas ja haastava mutta myös tyydytystä ja iloa antava. Edessäpäin ovat uudet odotukset ja haasteet. Tulossa olevien koululakien myötä harjoittelukoululaki ja -asetus kumoutuvat. Harjoittelukouluihin sovelletaan tämän jälkeen lähinnä perusopetus- ja lukiolakia. Muutos on merkittävä nykyiseen tilanteeseen verrattuna ja vaikuttaa osaltaan harjoittelukoulujen toimintaan ja koulutuksen kehittämiseen. Haasteita tulee myös opetusministeriön asettamista uusista opetuksen kehittämishankkeista sekä tutkimuksen ja koulutuksen tietostrategian toteuttamisesta. Näissä muutoksen myllerryksissä selviämme vain yhdessä toimien ja toinen toistamme tukien. Työtämme ja toisiamme arvostaen jaksamme tehdä parhaamme toimintamme edistämiseksi.

Parhaat kiitokseni hyvin tehdystä työstä kaikille norssilaisille, niin opettajille, muulle henkilökunnalle kuin oppilaillekin. Rasittavan työvuoden jälkeen on taas aika nauttia kesästä, luonnosta ja auringosta. Hyvää kesälomaa koko väelle!

WWW-toteutus by Mika Ruikka 1996