Lukion rehtorin puheenvuoro

Ritva Mäkelä


Lukuvuoden alku oli kaikille lukiossa työskenteleville jännittävä, koska siirryttiin kokonaisuudessaan luokattomaan lukioon. Alkuun oli työjärjestyksen rakentamista ja opiskelijoiden ohjaamista ymmärtämään, miten kurssit ovat tarjolla ja miten valitaan oma opiskeluohjelma.

Lukion aloittaville sopeutuminen oli nopeampaa kuin jo pidemmälle edenneille. Uudella lukiolaisella ei lukion käynnistä ollut muuta mallia. Abiturientit olivat yllättyneitä, kun heilläkään ei enää luokka-ajattelu toiminut. He noudattivat kuitenkin vanhaa opetussuunnitelmaa. Ongelmitta ei kaikki sujunut. Ryhmien koko saattoi kasvaa liian suureksi. Joissakin aineissa oli opiskelijoita jopa 35, koska opiskelijat saivat valita suoritusajankohdan ja ryhmän. Opiskelijalle saattoi tulla päällekkäisyyksiä, kun hän suunnitteli omien valintojensa sijoittamista lukujärjestykseen. Nuori joutuikin valintatilanteeseen uudelleen. Jotkut valitsivat itsenäisen suoritustavan, jotkut etsivät uuden suorituspaikan. Lukuvuoden aikana jouduttiin jakamaan joidenkin oppiaineiden ryhmiä, jotta kaikki lukion opiskelijat pääsivät kurssinsa suorittamaan. Kokonaisuudessaan lukio nielaisi enemmän taloudellista resurssia kuin alkuun oli suunniteltu. Toisaalta tähän oli varauduttu, koska luokaton lukio vaatii resurssoinniltaan tiettyä joustavuutta.

Luokattomaan lukioon on jo useamman vuoden ajan tietyiltä osin valmentauduttu. On ollut soveltavien kurssien osalta mahdollisuus valita suoritusajankohtaa, on ollut koeviikkojärjestelmä jo monen vuoden ajan. Varsinainen siirtyminen luokattomuuteen toi koeviikkoon tietynlaisen järjestyksen. Koepäivät on ratkaistu työjärjestyksessä olevien koodien mukaan. Tämä on aiheuttanut sen, että eri opettajien pitämien saman aineen kurssien sijoittaminen samaan koepäivään on ollut mahdotonta. Se olisi tiennyt päällekkäisyyttä opiskelijan koejärjestykseen.

Opettajat ja opiskelijat ovat suurena muutoksena kokeneet sen, että ei ole pysyvää ryhmää eikä pysyvästi samassa aineessakaan yhtä opettajaa. On opeteltu ajatukseen: opettajalle lukiolaiset ovat kaikki meidän oppilaita ja opiskelijalle kaikki ovat meidän opettajia. Tämä piirre on tuonut lisää haasteita opettajille kurssien suunnitteluun ja toteutukseen sekä erityisesti oppilaanohjaukselle. Opinto-ohjaajan työpanos on ollut ratkaiseva oppilaan seikkaillessa luokattomuuden viidakossa. Ryhmäohjaajan tärkeys lähiohjaajana on kasvanut.

Opetussuunnitelma ja profiloituminen tiedelukioksi

Lukion 1.vuoden ja 2.vuoden opiskelijat noudattivat uutta opetussuunnitelmaa. Abiturientit työskentelivät vielä vanhan opetussuunnitelman mukaan. Kuitenkin heilläkin oli mahdollisuus ottaa joitakin soveltavia kursseja ohjelmaansa uudesta opetussuunnitelmasta.

Opetussuunnitelman kehittämisessä edettiin kuluneena lukuvuonna varovaisesti. Oppiaineiden suunnitelmien tarkistamista tapahtui. Tiedelukioajattelua kehiteltiin lisäämällä oppiainekohtaista yhteistyötä yliopiston kanssa. Laajamittaisempi tiedelukiokokonaisuus vaatii vielä runsaasti sisällöllistä pohdintaa ja opetussuunnitelmaan muutoksia. Tiedekurssikokeilu on edennyt suunnitelmien mukaan. Tiedekurssien sisältöjä on kokemusten, oppilailta saadun palautteen ja yhteisten pohdintojen mukaisesti kehitetty. Tiedelukion kehittäminen on nähty niin tärkeänä, että tulevana lukuvuonna yksi opettaja on tiedelukiokoordinaattori, joka laittaa lisää tuulta kehityksen purjeisiin.

Yhteistyöprojektit

Lukiomme on ollut mukana Oulun kaupungin alueella toimivien oppilaitosten yhteistyötarjottimessa. Yhteistyötä nimitetään akvaarioverkostumiseksi. Mukana olevia yhteistyöoppilaitoksia ovat kaikki lukiot, ammatilliset oppilaitokset sekä Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Oppilaitokset ovat tarjonneet syys- ja kevätlukukaudella ja osittain kesällä kursseja valittaviksi kaikille opiskelijoille, jotka ovat olleet opiskelemassa yhteistyötä tekevissä oppilaitoksissa. Suoritetut kurssit on laskettu lukiolaisen soveltaviin kursseihin. Lukiostamme on ollut tarjolla arkeologiakurssi, kemian laboratoriokurssi, värit ja kuidut, ruotsin kielen kirjoittamisen kurssi. Ensi lukuvuodeksi tarjottavien kurssien määrä on kasvanut teknologiakurssilla ja biologian laboratoriokurssilla. Yhteistyö on edellyttänyt torstai-iltapäivän tyhjentämistä muista kursseista.

Koulumme on ollut lisäksi mukana projekteissa, joissa on eri lukioita, yrityksiä ja Oulun yliopisto. Tällä hetkellä projekteja on kaksi. Ne ovat nimeltään Kemia- ja Nokia-projektit.

Nokia-projektin yhteistyötahot ovat Oulun yliopisto, Nokia ja Lyseon lukio. Toiminta alkoi jo syyslukukaudella. Mukaan lähti lukion 2.vuoden matemaattisista aineista kiinnostuneista opiskelijoista yhteensä 20, kymmenen kummastakin lukiosta. Projektissa on suoritettava yliopiston puolella kursseja matematiikassa, fysiikassa, sähköopissa ja tietotekniikassa. Lisäksi koulussa on pitänyt järjestää matematiikassa lisäkursseja. Opiskelijat ovat saaneet laskea lukion kursseiksi yliopistolla suoritetut kurssit. Vastaavasti kurssit lasketaan yliopiston puolella jo suorituksiksi, mikäli nuori lähtee opiskelemaan ko alaa. Nokia on luvannut nuorille kesätöitä ja mahdollisesti tulevaisuudessa yliopisto-opiskelujen jälkeen työpaikan. Koulumme innokkaista projektilaisista on jaksanut pysyä kiivaassa tahdissa kuusi opiskelijaa. Toiminta on tarkoitettu jatkuvaksi. Niinpä ensi lukuvuodeksi mukaan on lähdössä 9 II vuoden opiskelijaa.

Kemia-projektin yhteistyötahoja ovat Oulun yliopisto, teollisuudesta Forchemin Oulun tehtaat, Kemiran Oulun tehtaat ja Orionin Medipolar. Lukioista on mukana Lyseon lukio, Laanilan lukio sekä meidän lukiomme. Projektissa on samanlainen rakenne kuin Nokia-projektissa: on suoritettavia yliopiston kursseja ja mahdollisuus työskentelyyn teollisuuslaitoksissa ja laboratorioharjoittelua. Projekti käynnistyy kesäkuun alussa ja siinä on koulustamme viisi opiskelijaa, Lyseosta kuusi ja Laanilan lukiosta neljä opiskelijaa.

Uusi ylioppilastutkintoasetus ja rakennekokeilu

Uusi ylioppilastutkintoasetus(1000/94) astui voimaan 1.1.1996, joten tämän kevään ylioppilaat ovat historiallisesti merkittäviä koulunsa päättäviä. Uuden asetuksen mukaan huomattavimpia muutoksia ovat seuraavat: uusi arvosana eximia (asettuu laudaturin ja magnan väliin), kirjoitusten hajauttaminen kolmeen peräkkäiseen kertaan, yleisarvosanan jääminen pois ylioppilastutkintotodistuksesta, mahdollisuus vieraan kielen tason valitsemiseen, laajan matematiikan lukijan mahdollisuus kirjoittaa se ylimääräisenä tai valita ylimääräinen matematiikka kirjoituksiin.

Koulumme on mukana ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilussa. Kokeilussa on Suomen lukioista n.30. Siinä on opiskelijalla pakollinen kirjoitettava aine äidinkieli. Pakollisiin aineisiin hän valitsee kirjoitettavat aineet niin, että yksi on laajimman oppimäärän mukaan suoritettu aine (vieras kieli tai matematiikka), kahta vierasta kieltä ei saa olla pakollisissa, ruotsin kielen (=toinen kotimainen kieli) kirjoittamismahdollisuus ylimääräisenä tai sen poisjättäminen kirjoituksista kokonaan.

Ruotsin kielen asema kirjoituksissa sai aikaan uudenlaisia valintoja. Ruotsin kielen kirjoitti ylimääräisenä 25. Kirjoittajia oli kaikkiaan 82. Kukaan ei jättänyt ruotsinkieltä kirjoittamatta. Laajan matematiikan lukijoista 9 siirsi sen ylimääräisiin aineisiin. Kirjoitusten hajauttajia oli vain yksi ja yksi siirsi kirjoitusten alkamisajankohdan vuodella eteenpäin.

Mietteitä lukuvuodesta

Tätä vuosikertomusta lukevan on helppo ajatella, että onpa vuosi ollut monen näköinen. Näkökulmia on juuri niin paljon kuin on kokijoitakin. Suhtaudun itse valoisasti luokattomuuden toimimiseen. Kaikenkaikkiaan se sujui melko hyvin ongelmista huolimatta. Koulussamme esiintyneet ongelmat ovat tuttuja kaikissa rohkeasti luokattomaan lukioon siirtyneissä kouluissa. Kokemusten kautta syntyvät kouluumme soveltuvat ratkaisut. Lukion kehittämistiimillä on yhtenä tärkeänä teemana ”Toimiva luokaton lukio”. Tiimi seuraa toiminnan onnistumista ja keksii ongelmiin uusia ratkaisuja. Opiskelijan osuutta luokattomuuden kehittämisessä tullaan lisäämään entistä enemmän.

Tämä lukuvuosi on osoittanut, että meissä kaikissa on yhteistyökykyä. Meissä kaikissa on halua sopeutua uusiin tilanteisiin. Olemme käyneet voimakkaita prosesseja läpi. Ensi vuonna virkistävän kesän jälkeen olemme ainakin piirun verran vahvempia.

Levollista kesää! Kiitos yhdessä kokemisesta!


WWW-toteutus by Mika Ruikka 1996