MEDIAKASVATUS

 
1. Johdanto
2. Median muodot ja ulottuvuudet
3. Mediakasvatuksen tavoitteet ja sisällöt
4. Mediateemat
Paluu aloitussivulle

 

Tässä on lyhyt ote Oulun normaalikoulun vuosiluokkien 0-6 mediakasvatussuunnitelmasta

Kasvatuksen yksi keskeinen tavoite on opettaa oppilaille sellaisia kansalaistaitoja ja -valmiuksia, että he oman traditiomme pohjalta kykenevät toimimaan tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kehittämään sitä. Erilaisten ennakoitavissa olevien taitojen ohella tähän kuuluu kyky arvioida sitä, millaisessa maailmassa he haluavat elää sekä halu vaikuttaa aktiivisesti asioiden kulkuun. Tässä mielessä myös yhteiskunnan mediati-soituminen asettaa koululle haasteita, joihin sen on löydettävä järkeviä pedagogisia ratkaisuja.

Mediakasvatus (yhdessä ilmaisukasvatuksen kanssa) on osa laajempaa viestintä-kasvatusta. (vrt. Kotilainen 1999). Mediakasvatuksella tarkoitetaan medioiden avulla ja medioiden välittämien sisältöjen kautta tapahtuvaa kasvatusta. Nykyajan lapset elävät keskellä valtavaa informaatiotulvaa. Television, tietokonepelien ja erilaisten virtuaalitekniikoiden osuus lasten päivittäisen elämänrytmin säätelijöinä, mielipiteen muodostajina ja maailmankuvan rakentajina on merkittävä. Median vaikutus heijas-tuu myös tapakulttuuriin. Viestinten antamat mallit työntyvät lasten jokapäiväiseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen. Tietoyhteiskunnassa eläminen vaatiikin kaikilta lapsilta paitsi viestinnän käytön perustaitoja myös median vaikutusmuotojen ja -mekanismien tajuamista. (Liukko & Kangassalo 1998, 7-10).

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (1994) mukaan mediakasvatuksen tehtävänä on antaa tietoa mediakuluttamisesta, mediatuotteiden tekemisestä ja yleensäkin audiovisuaalisen kulttuurin kohtaamisesta. Tavoitteiden saavuttamisen kautta pyritään siihen, että lapsen mediatietoisuus lisääntyy ja sen myötä lapselle syntyy kokonaan uudentyyppinen mediataju. Keskeistä on ajattelun, sosiaalisten ja viestinnällisten taitojen sekä itseilmaisun kehittäminen. Mediakasvatuksen tulisi siis olla prosessi, joka opettaa lapsia tekemään kriittisiä käyttäjä- ja tuottajavalintoja sekä kantamaan niistä vastuuta. Siten lapsi voi olla paitsi kriittinen näkijä ja kokija, myös tekijä eläessään audiovisuaalisen viestinnän ympäröimänä. (Liukko & Kangassalo 1998,7; ks. myös Kotilainen 1999).

Alkuun 


 

Median muodot ja ulottuvuudet 

Mediakasvatus perustuu kommunikatiivisille perustaidoille, joilla tässä tarkoitetaan kuuntelemista, puhumista, lukemista ja kirjoittamista. Uudenlaisessa viestintäsivistyk-sessä niiden vankka hallinta korostuu (vrt. Opetusministeriön muistioita 4:2000). Seu-raava kaavio kuvaa näiden perustaitojen varaan rakentuvia median keskeisiä muo-toja ja sisältöalueita sekä niiden ulottuvuuksia. 

 
 

KUVIO: Median muodot ja ulottuvuudet 

Median ulottuvuuksilla tarkoitetaan sen eri muodoissa ilmeneviä ja toisiinsa kietoutu-via ominaispiirteitä. Mediakasvatuksessa niiden tiedostaminen ja monipuolinen huo-miointi on tärkeää. Median teknologisella ulottuvuudella tarkoitetaan erilaisia teknisiä koneita, laitteita ja ohjelmistoja sekä niihin liittyvää tietotaitoa. Esteettinen ulottuvuus kytkeytyy median ilmauksellisiin ominaispiirteisiin. Mediakasvatukseen liittyy siis myös medioista nauttiminen ja esim. esteettisten elämysten kokeminen niiden kautta. Eettis-sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan median merkityksiä tuottavaa ja vas-taanottavaa mekanismia. 
 Alkuun


 

Mediakasvatuksen tavoitteet ja sisällöt Oulun normaalikoulun vuosiluokilla 0-6


Oulun normaalikoulun vuosiluokilla 0-6 mediakasvatuksen päätavoitteena on kehittää op-pilaiden mediakompetenssia. Tämä merkitsee seuraavaa: 
 

1. Oppilas kykenee käyttämään eri viestintävälineitä ja - tekniikkaa, hallitsee erilaisia ohjelmistoja sekä osaa toimia järkevästi ja luovasti uudessa tek-nologia- ja viestintäympäristössä.


 Tekniset laitteet, ohjelmistot ja viestintäympäristöt opiskellaan erillisen infor maatiotekniikan opetussuunnitelman mukaisesti eri oppiaineisiin  integroituina   sisältöinä (ks. s.       ). Näiden taitojen kehittyessä pyritään niiden antamia  etuja ja mahdollisuuksia hyödyntämään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella  tavalla eri oppiaineiden opiskelussa ja opetuksessa
 

2. Oppilaan kriittinen medialuku- ja kirjoitustaito kehittyy


 Kriittinen medialuku- ja kirjoitustaito merkitsee  mediakokemuksen ja - tietoisuuden laajentamista siten, että oppilas ymmärtää miten mediat toimivat  ja millaisia merkityksiä ne luovat ja välittävät. Median itsessään otetaan  systemaattisen opetuksen kohteeksi perehdyttämällä oppilaat sen  toimintatapoihin ja -keinoihin esimerkiksi purkamalla, analysoimalla ja tulkise-malla erilaisia mediatekstejä ja -kuvia. Vuosiluokilla 0-6 toteutetaan  seuraavat, lähinnä äidinkieleen ja kuvataiteeseen integroituvat mediateemat: 
 Alkuun

Mediateemat 

0-2 lk
 Viestintä I / Puhun – kuuntelen - katselen
 Viestintä II / Luen – kirjoitan
 Viestintä III / Viestimme yhdessä

 3-4 lk
 Radio – Aaltoja avaruudessa
 Lehdet – Sanomalehtiä lukemaan
 Televisio I / Tutkimme televisiota
 Televisio II / Mainostamme ja uutisoimme

 5-6 lk
 Elokuva I / 
 Elokuva II / 
 

Seuraavaksi medikasvatussuunnitelmassa on taulukot, joihin on koottu muun muassa mediateemojen toteuttamisen kannalta  oleelliset seikat so. teemakohtaiset viestintävälineiden käyttötaidot, sisällöt /  käsitteet sekä medialuku- ja kirjoitustaidon kehittymisen kannalta keskeiset  toimintatavat . Kukin teemataulukko sisältää myös yksityiskohtaisempia  toteuttamisvihjeitä sekä viittauksia erilliseen luokkakohtaiseen materiaaliin.  
Alkuun