OPETTAJANKOULUTUKSEN EDELLÄKÄVIJÄ
Korkeatasoisen ohjatun harjoittelun suunnittelu, toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen osana pedagogisia opintoja edellyttävät kiinteää yhteistyötä myös yliopiston opettajankoulutusyksikköjen ja ainelaitosten kanssa. Pedagogiset opinnot tulee nähdä osana elinikäistä oppimista.
Harjoittelukoulujen opettajankoulutustehtävä perustuu opettajuuden ja koulutuksen tutkimustuloksiin ja todentuu pedagogisten opintojen ohjattujen harjoitteluiden ohjaustyössä. Ohjaustyön laadukasta toteuttamista, tutkimista ja kehittämistä tukee pedagogisten opintojen osaamistavoitteiden määrittely. Osaamisperustainen opetussuunnitelma ja ohjauksen perustana oleva monipuolinen ai- neisto täsmentävät ohjauksen kohdentumista, muotoja ja ohjausrooleja.
Ohjattu harjoittelu on pedagogisten opintojen keskiö, joka perustuu teorian ja käytännön vuoropuheluun. Pedagogiset opinnot tukevat opiskelijan kasvua opettajaksi sekä oman työnsä tutkijaksi ja kehittäjäksi ja antavat valmiuksia toimia pedagogisena asiantuntijana moniammatillisessa yhteisössä. Pedagogisten opintojen syventävässä vaiheessa kartoitetaan opiskelijan työelämävalmiudet. Kartoituk- sen perusteella luodaan henkilökohtainen suunnitelma tulevaa pätevöitymistä ja täydennyskouluttautumista varten. Näin perusopinnoissa tehty suunnitelma tukee opiskelijan ammatillista kehittymistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.
Opettajankoulutuksen kehittäminen edellyttää jatkuvaa opetussuunnitelmatyötä, arviointityötä, laadukasta ohjaajakoulutusta sekä laajaa yhteistyöverkoston ylläpitoa harjoittelukoulujen kesken. Opis- kelijoiden henkilökohtaiset suunnitelmat tulevat toimimaan sekä täydennyskoulutustarpeen ennakointimateriaalina että ohjaamaan opetussuunnitelmatyötä. Valtakunnallisen opetussuunnitelmatyön strategisten linjausten tulee näkyä yksikkökohtaisissa sovelluksissa.
Pedagogisten opintojen ohjatut harjoittelut toteutetaan pääosin harjoittelukouluissa, mutta osa ohjatuista harjoitteluista on mahdollista suorittaa muissa oppilaitoksissa. Tämä antaa opiskelijalle tilaisuu- den monipuolistaa näkemyksiään opettajuudesta eri työyhteisöissä. Osana yliopistoa harjoittelukouluilla on valmiudet asiantuntijoina koordinoida ohjattuja harjoitteluita yhteistyössä eri oppilaitoksien kanssa. Ohjaustyö tuottaa aineistoa sekä yksikkökohtaista että kansallista arviointia ja tutkimustyötä varten. Yksikkökohtainen ohjaussuunnitelma ja ohjaajakoulutussuunnitelma, toteuttamiskokemukset, systemaattiset arvioinnit ja erilaiset palautteet luovat pohjan jatkuvalle kehittämistyölle.
Ohjatun harjoittelun kehittäminen tulee olemaan keskeinen osa harjoittelukoulujen laatutyötä.
Harjoittelukoulut täydennyskoulutuksen järjestäjinä Toteuttaessaan täydennyskoulutustehtävää harjoittelukoulut hankkivat ulkopuolista rahoitusta omaan toimintaansa ja toteuttavat alueellista tehtäväänsä. Koulutusta suunnitellaan ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yliopiston sisällä ja myös muiden kouluttajatahojen kanssa, mm. opetushallitus. Järjestämisessä hyödynnetään kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja harjoittelukoulujen kokeilu- ja tutkimustoiminnan tuloksia.
Uusien ja vasta valmistuneiden opettajien osalta koulutus voi olla alkuun koulutyöhön orientoivaa induktio- tai mentorointikoulutusta. Tässä harjoittelukoulut voisivat hyödyntää osaamistaan mm. eNorssin avulla. Jos opetusharjoittelua hajautetaan harjoittelukoulujen ulkopuolelle, hyödynnetään eNorssin ohjaajakouluttajakoulutusta.
Why do Finland's schools get the best results?
By Tom Burridge
BBC World News America, Helsinki
Last year more than 100 foreign delegations and governments visited Helsinki, hoping to learn the secret of their schools' success.
In 2006, Finland's pupils scored the highest average results in science and reading in the whole of the developed world. In the OECD's exams for 15 year-olds, known as PISA, they also came second in maths, beaten only by teenagers in South Korea.
This isn't a one-off: in previous PISA tests Finland also came out top.
The Finnish philosophy with education is that everyone has something to contribute and those who struggle in certain subjects should not be left behind.
A tactic used in virtually every lesson is the provision of an additional teacher who helps those who struggle in a particular subject. But the pupils are all kept in the same classroom, regardless of their ability in that particular subject.
Finland's Education Minister, Henna Virkkunen is proud of her country's record but her next goal is to target the brightest pupils.
''The Finnish system supports very much those pupils who have learning difficulties but we have to pay more attention also to those pupils who are very talented. Now we have started a pilot project about how to support those pupils who are very gifted in certain areas.''
Late learners
According to the OECD, Finnish children spend the fewest number of hours in the classroom in the developed world.
This reflects another important theme of Finnish education.
Children walk around in their socks at Torpparinmäki Comprehensive
Primary and secondary schooling is combined, so the pupils don't have to change schools at age 13. They avoid a potentially disruptive transition from one school to another.
Teacher Marjaana Arovaara-Heikkinen believes keeping the same pupils in her classroom for several years also makes her job a lot easier.
''I'm like growing up with my children, I see the problems they have when they are small. And now after five years, I still see and know what has happened in their youth, what are the best things they can do. I tell them I'm like their school mother.''
Children in Finland only start main school at age seven. The idea is that before then they learn best when they're playing and by the time they finally get to school they are keen to start learning.
Less is more
Finnish parents obviously claim some credit for the impressive school results. There is a culture of reading with the kids at home and families have regular contact with their children's teachers.
Teaching is a prestigious career in Finland. Teachers are highly valued and teaching standards are high.
The educational system's success in Finland seems to be part cultural. Pupils study in a relaxed and informal atmosphere.
Finland also has low levels of immigration. So when pupils start school the majority have Finnish as their native language, eliminating an obstacle that other societies often face.
The system's success is built on the idea of less can be more. There is an emphasis on relaxed schools, free from political prescriptions. This combination, they believe, means that no child is left behind.
| |
| Oppilasarvioinnin ensisijainen tehtävä on tukea ja motivoida oppimista. Monipuolisten arviointimenetelmien käyttö edistää arvioinnin oikeudenmukaisuutta mahdollistaen erilaisille oppilaille onnistumisen kokemuksia. Arvioinnissa on tärkeää pitää mielessä sekä opetussuunnitelman asettamat tavoitteet että oppilaiden omat vahvuudet ja kehittymisen tarpeet. Arvioinnin arviointi eettiseltä kannalta tarkoittaa autonomian, hyvän tekemisen, haitan välttämisen, oikeudenmukaisuuden ja uskollisuuden kunnioittamista. Eettinen herkkyys tunnistaa arvioinnin huolenpidollisia, vallankäytöllisiä ja kehittäviä ominaispiirteitä on opettajalle tärkeä taito. Näin hän kykenee palautteen (feedback) antamisen lisäksi katsomaan oppilaansa kanssa myös tulevaisuuteen ja kohdentamaan ohjaustaan (feedforward) osuvasti. Oppilaan arviointi askarruttaa monissa kouluissa. Opetushallitukseen tulee runsaasti sitä koskevia tiedusteluja. Edu.fi-sivuilla on nyt julkaistu aiheesta useita artikkeleja. Niissä käsitellään muun muassa arvioinnin eettistä ulottuvuutta, oppilaan arvioinnin muutoksia peruskoulun olemassaolon aikana sekä oppilaan arvioinnin nykyisiä linjauksia ja periaatteita. Tutustu artikkeleihin Perusopetus -> Oppilaan arviointi |
